Heinäluoma: Teollisuudelta toivotaan myös sydäntä
– SAK:n mielestä pienituloisuuden ja köyhyyden ongelmiin on tartuttava tosissaan. Laman jäljiltä Suomeen on syntymässä iso syrjäytyneiden joukko. Monet asuinalueet joutuvat kantamaan syrjäytymisen leimaa, kun puolet niiden asukkaista on toimeentulotuella. Toimeentuloasiakkaista taas joka toinen on työtön, mikä kertoo omaa karua kieltään toimeentulovaikeuksien tärkeimmästä syystä, totesi SAK:n osastopäällikkö Eero Heinäluoma tänään Turussa.
SAK on tarjonnut ajankohtaiseen köyhyyskeskusteluun omat lääkkeensä. Heinäluoman mukaan niistä ensimmäinen ja ylimmäinen on työpaikan tarjoaminen ja sitä kautta oman toimeentulon kohentaminen. SAK:n ajattelussa työpaikka on parasta köyhyyslääkettä.
– Myös Teollisuuden ja Työnantajain johdolta toivoisi sosiaalista vastuuta omassa toiminnassaan. Markan ohella myös sydän on tarpeellinen konsultti, jos haluamme rakentaa ehyttä ja hyvinvoipaa Suomea. Elinkeinoelämänkin etu on pitemmän päälle, ettei Suomeen synny syrjäytyneiden, työelämän ulkopuolelle olevien ja sinällään työkykyisten joukkoa. Työnantajain ei pidä myöskään luulla, että he pääsevät pakoon syrjäytymisestä aiheutuvan verorasituksen maksusta.
– Työttömyyden puolittaminen on saatu sinnikkäällä työllä aikaiseksi. Tänään Suomessa on töissä 300 000 ihmistä enemmän kuin vuoden 1995 alussa. Työllisyyskehityksessä yllämme Irlannin ohella EU-maiden kärkikaksikkoon. Työllisyyskehityksen vauhdittaminen vaatii lisätoimia. SAK:n mielestä pitäisikin ottaa vakavaan harkintaan yhteiskunnan velvollisuus tarjota työpaikka erityisesti pitkään työttömänä olleille, Heinäluoma painotti.
Eritoten pitkäaikaistyöttömien kohdalla myös tukitoimet ovat perusteltuja niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. SAK torjuukin TT:n puheet pitkäaikaistyöttömien auttamiseksi tarjottujen tukitoimien kilpailua vääristävistä vaikutuksista. Jos tuet ovat kaikkien työnantajain ulottuville, ei kyseessä ole kilpailun vääristyminen.
– Jos yhteiskunta ei voi työttömälle tarjota mielekästä työtä, on työttömän toimeentulosta oltava valmiita huolehtimaan. Työttömyysturvan leikkauksissa tehtiin menneellä vuosikymmenellä eräitä karkeita virheitä, jotka on nyt oltava valmiita oikaisemaan. Näistä suurimpia oli vuonna 1996 tehty ansioturvan työssäoloehdon nostaminen 10 kuukauteen, joka on tiputtanut yhteensä yli 100.000 ihmisen joukon työmarkkinatuelle, Heinäluoma korosti
Ansioturvan työssäoloehto pitäisikin Heinäluoman mukaan palauttaa 6 kuukauteen. Se suosisi myös pätkätöiden tekemistä. Näin monelle työmarkkinatuelle sysätylle tulisi mahdollisuus palata ansioturvan piiriin. Työssäoloehdon pitäisi karttua myös yhdistelmätuella työskentelevillä koko työssäoloajalta. Kun keskimääräinen ansiopäiväraha on 4 700 mk, ei samalla tavalla ole tarvetta asioida kunnan sosiaalitoimiston luukulla. Näin toimeentuloasiakkaiden piiristä poistuisi varovastikin arvioiden 30 000 – 50 000 ihmistä.
Osastopäällikkö Heinäluoma olettaa, että kahden viikon päästä kokoontuvassa SAK:n edustajakokouksessa köyhyyskeskustelu ja toimeentulon riittävyys nousevat vahvasti esille. Tuloerojen kaventamisesta, työttömistä huolehtimista ja solidaarisesta palkkapolitiikasta hän veikkaakin yhtä kokouksen keskustelluimmista aiheista.