Heinäluoma: Kohti tiiviimpää yhteistyötä
– Palkansaajajärjestöjen yhteistyö on ollut viime vuosikymmenet vahvassa myötätuulessa. Jos palkansaajakunnan äänen kuulumisesta yhteiskunnassa halutaan pitää huolta, on tätä yhteistyön kehityssuuntaa vain syytä vahvistaa, sanoi SAK:n johtaja Eero Heinäluoma tänään Osuuspankkiryhmän Palkansaajafoorumissa.
Heinäluoman mukaan STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpään esiin heittämä ajatus yhdestä keskusjärjestöstä ei ole mikään huono tavoite. Keskusjärjestö, johon kuuluisi kaksi miljoonaa suomalaista, olisi vahva vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa. Sellainen järjestö pystyisi laajaan sopimuspolitiikan, sosiaaliturvan ja elinkeinopolitiikan edunvalvontaan ja voisi pitää myös vahvaa aluepalveluverkkoa lähellä jäsenistöä.
– Yhteistyössä on joka tapauksessa tarvetta edetä. Paikallaan pysyminen on tällä alueella herkästi taantumista, sillä työelämän kehitys synnyttää koko ajan myös uusia rajariitoja, jolloin järjestöpolitiikasta tulee herkästi palkansaajakunnan rivejä repivää, ilman määrätietoista suuntaa eteenpäin, Heinäluoma painotti.
– Meillä on jo tähän mennessä paljon hyviä kokemuksia: palkansaajakeskusjärjestöjen säännölliset puheenjohtajakokoukset, hyvin toimiva yhteinen Brysselin toimisto, alueelliset yhteistyötoimikunnat sekä yhteiset edustukset valtion eri toimikunnissa. Lisäksi olemme mukana Palkansaajain Tutkimuslaitoksessa ja Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on laajentumassa parhaillaan yhteiseksi, Heinäluoma sanoi.
Heinäluoman mukaan käytännössä voi olla viisainta edetä yhteistyössä asteittain ja kokemuksia saaden. Voidaan esim. kysyä, eivätkö koulutus- ja sivistystyössä yhteiset organisaatiot olisi perusteltuja. Samoin voi kysyä, mihin tarvitaan kolme erillistä lomajärjestöä. Tarvitaanko kolme erillistä järjestöä sen pohtimiseen, mitkä lomapaikat ovat palkansaajan arvolle sopivia rentoutumis- ja kunnonkohotuspaikkoja?
– Kansainväliset kokemukset puhuvat myös yhteistyön tiivistämisen suuntaan: Itävallan ja Saksan esimerkit puhuvat sen puolesta, miten voimien kokoaminen auttaa pärjäämään. Italia ja Ranska taas näyttävät, miten hajanaisuus tuottaa poliittista riitelyä ja heikentää ay-liikkeen uskottavuutta, totesi Heinäluoma.
– Jäsenten odotukset ovat jo nyt ja tulevaisuudessa kovat. Jäsenet haluavat myös ammattiliitoiltaan entistä parempaa palvelua ja mahdollisimman halvalla. Yhteistyö on keskeinen keino tuottaa palveluja ja varmistaa palkansaajan vaikutusvaltaa tulevaisuudessa. Yhteistyön visionäärejä ei pitäisikään nyt ampua, vaan pikemminkin toivoa lisää rohkeita aloitteita keskusteluun. Tähän saakka ei yleisesti ole ay-liikkeen johtoa voinut liiasta rohkeudesta uuden pohtimisessa syyttää, Heinäluoma sanoi.