Harmaan talouden torjuntaan tiukemmat tavoitteet
Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaohjelman vaikutukset jäävät vaatimattomiksi, arvioi SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen. Hänen mukaansa jatkossa tarvitaan huomattavasti kunnianhimoisempia tavoitteita.
Laukkasen mukaan tavoitteeksi asetettua 300 – 400 miljoonan euron verohyötyä tullaan tuskin saavuttamaan.
– Verovalvontaa on helpotettu, mutta verovuotojen tukkimiseen ohjelmalla ei ole ollut olennaista vaikutusta.
Talousrikollisuuden ja harmaan talouden kuudes torjuntaohjelma on hallituksen kärkihankkeita. Se kattaa vuodet 2012–2015.
Torjuntaohjelman saavutuksia ovat veronumeron käyttöönotto rakennusalalla ja sitä tukeva ilmoitusvelvollisuus urakoista ja työntekijöistä. Kuitintarjoamisvelvollisuus tuli voimaan tämän vuoden alusta, mutta ilman velvollisuutta käyttää tyyppihyväksyttyjä kassoja, joista myynnin ja kirjanpidon välisen yhteyden voisi tarkistaa.
– Nyt on aika kääntää katse seuraavaan ohjelmaan. Siihen on sisällyttävä huomattavasti kunnianhimoisempia tavoitteita.
Veromenetykset miljardeja euroja
Erkki Laukkanen tähdentää, että harmaa talous aiheuttaa merkittäviä veromenetyksiä yhteiskunnalle. Veronkierrossa menetetään arvioiden mukaan vuosittain noin viisi miljardia euroa ja aggressiivisesta verosuunnittelusta aiheutuu lisäksi noin 1–2 miljardin euron veromenetykset.
– Nämä rahat ovat poissa suomalaisista hyvinvointipalveluista, Laukkanen muistuttaa.