Harmaa talous
Rakennusalalla harmaa talous on osa työmaiden arkea. Kymmenien toimijoiden alihankintaketjuja on käytännössä mahdotonta valvoa. Sähköliittolaiset ay-aktiivit peräävät työnantajilta ryhtiä ja yhteiskunnalta järeämpiä toimia.
Harmaasta taloudesta täysin puhtaita työmaita ei pääkaupunkiseudulla juuri ole, täräyttää luottamusmies Jari Räsänen. Viime syksynä Räsänen kiersi yhdessä luottamusmies Martti Lindforsin, 10 muun pääkaupunkiseudulla työskentelevän luottamusmiehen ja muutaman Sähköliiton toimitsijan kanssa helsinkiläisiä rakennustyömaita. Miehet törmäsivät kierroksella lähes joka paikassa työehtosopimuksen puutteelliseen noudattamiseen. Matka- ja päivärahoja tai kulukorvauksia ei ollut maksettu ja pahimmillaan palkka oli vain kolmasosa työehtosopimuksen määräämästä.
Kierroksella selvisi, että myös Helsingin kaupungin asuntotuotantoa ja asuntosähköistystä toteutetaan osittain halvalla tuontityövoimalla.
– Tulokset eivät sinänsä yllättäneet, mutta se yllätti, että puutteita oli niin paljon, sanoo Räsänen.
Räsäsen ja Lindforsin mukaan meno on viime vuosina yltynyt hurjaksi. Ensimmäiset merkit alan harmaasta taloudesta saatiin vuosituhannen vaihteessa, mutta silloin se tulkittiin vielä marginaaliseksi ilmiöksi.
– Nyt asiasta puhutaan jokaisessa ammattiosaston kokouksessa, osaston puheenjohtajana toimiva Jari Räsänen sanoo.
Härskiä hyväksikäyttöä
Kymmeniä toimijoita kätkevät alihankintaketjut ja runsas ulkomaisen työvoiman käyttö on erityisesti asuinrakentamisen ongelma ja erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Jari Räsänen ja Martti Lindfors eivät halua syyttää ongelmasta pelkästään ulkomaisia työntekijöitä ja yrittäjiä. Miehiä harmittaa, että suomalaisistakin työntekijöistä osa on valmis joustamaan työehdoissa alaspäin.
Eivätkä kaikki suomalaiset yrittäjätkään ole puhtaita pulmusia. Räsäsen mukaan lähes kaikilla ulkomaisilla alan yrittäjillä on suomalainen yhteistyökumppani.
– Suomalaiset firmat hyötyvät hintojen ja työehtojen polkemisesta. Se on härskiä hyväksikäyttöä.
Työsyrjintää koskevat kanteet raukeavat usein näytön puutteeseen. Jos tuomioita on tullut, yrittäjä selviää niistä sakoilla, jotka ovat saatuun hyötyyn verrattuna pienet. Suomessa on tullut esiin myös tapauksia, joissa ihmiskaupan tunnusmerkistö on täyttynyt.
Kovempia rangaistuksia
Räsänen ja Lindfors eivät usko, että harmaata taloutta saadaan aisoihin ilman työnantajien vahvaa sitoutumista asiaan. Nyt näin ei ole, vaikka juhlapuheissa muuta todistetaan.
– Kaikki tietävät ja tunnistavat ongelman, mutta mitään ei oikeasti tehdä.
Valtion lanseeraamat torjuntaohjelmat saavat Lindforsin ja Räsäsen hymähtelemään. Heidän mielestään kyse on tähän asti ollut näpertelystä.
– Tilaajavastuulain rikkomisesta lankeavat sanktiot ovat naurettavan pieniä. Jos tilaaja hyötyy lain rikkomisesta miljoonia euroa, ei joidenkin tuhansien eurojen sanktiolla ole mitään merkitystä, sanoo Martti Lindfors.
Miesten mielestä pitkien alihankintaketjujen valvonta on käytännössä mahdotonta niin ammattiliitoille kuin viranomaisille. Ratkaisu voisi olla siinä, että työn tilaaja saadaan taloudellisesti kokonaisvastuuseen koko ketjusta.
Tärkeää olisi myös saada ulkomainen ja kotimainen yritystoiminta samalle viivalle. Nyt ulkomaiset yritykset, jotka toimivat Suomessa enintään kuusi kuukautta, ovat vain rajoitetusti verovelvollisia. Kuuden kuukauden sääntöä kierretään perustamalla puolen vuoden välein aina uusi yritys.
SAK on esittänyt, että verovelvollisuuden edellyttämä kiinteä toimipaikka olisi perustettava jo kahden kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Se helpottaisi valvontaa ja vaikeuttaisi lain kiertämistä.
Yhteisiä työmaakierroksia
Jari Räsäsen mukaan ammattiliitoille on nykytilanteessa jäänyt lähinnä itkijän osa, jossa voidaan valitella tilannetta ja herätellä työntekijöitä tiedostamaan harmaan talouden aiheuttamia ongelmia.
– Saarto on ainoa vähän purevampi keino ja sitä me olemme jonkin verran käyttäneet.
Joissakin tapauksissa auttaisi ammattiliittojen kanneoikeus, jolloin yksittäisen työntekijän ei tarvitsisi lähteä oikeuteen.
Harmaan talouden torjunnassa heikoimmilla ovat työpaikat, joissa vain harva työntekijä kuuluu liittoon, eikä luottamusmiestä ole. Usein juuri näillä työpaikoilla on eniten väärinkäytöksiä.
Jari Räsäsestä ja Martti Lindforsista ei olisi hassumpi idea, jos urakoitsijat tekisivät ammattiliittojen tapaan työmaakierroksia. Miksei työnantaja ja työntekijäpuoli voisi tehdä niitä yhdessäkin, miehet tuumaavat.
Martti Lindforsin mielestä myös ammattiliittojen yhteistyön tiivistäminen niillä työpaikoilla, joilla työskentelee useamman liiton työntekijöitä, olisi paikallaan.
– Meille luonteva yhteistyökumppani olisi Rakennusliitto.
Pirjo Pajunen
