Hammasten kiristelyä vai sujuvaa oppimista? – Viisi vinkkiä työssä oppimisen järjestämiseen työpaikalla

Ammatillinen koulutus uudistui vuoden 2018 alussa. Uudistuksen yhtenä tavoitteena 
oli tiivistää oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyötä ja lisätä ammattiin opiskelua työpaikoilla. Toistaiseksi näin ei näytä käyneen. Esimerkiksi SAK:n luottamushenkilöille vuosi sitten tekemän kyselyn mukaan työssä oppiminen ei ole uudistuksen myötä lisääntynyt.

Hankepäällikkö Ilkka Vuorikuru Työväen Sivistysliitosta TSL:stä arvioi, että uudistus on käynnistynyt hitaasti ja työpaikoilla on edelleen epätietoisuutta siitä, miten yhteistyötä oppilaitosten kanssa tehdään ja miten oppiminen pitäisi järjestää, jotta se olisi sujuvaa.

Päävastuu työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta on oppilaitoksella ja nimetyllä vastuuopettajalla. Työnantaja nimeää opiskelijalle vastuullisen työpaikkaohjaajan. Opettaja ja ohjaava vastaavat yhdessä opiskelun etenemisestä suunnitelman mukaan.

Vaikka pelisäännöt ovat paperilla selkeät, käytännössä työpaikoilla asiat eivät aina suju suunnitellusti. TSL julkaisi tammikuussa ammattiin opiskelevien ohjaamista käsittelevän oppaan, joka on tarkoitettu työpaikkaohjaajille ja henkilöstön edustajille. Opas pohjautuu luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja työpaikkaohjaajille pidettyihin työpajoihin.

Viisi vinkkiä sujuvaan työssä oppimiseen

1. Hyvä etukäteissuunnittelu ja sen varmistaminen, että kaikki työpaikalla ovat tietoisia työssä oppijoista. Varsinkin isoilla työpaikoilla on välillä tilanteita, joissa työntekijät tai henkilöstön edustajat eivät tiedä, että työpaikalla on opiskelijoita.
2. Työssä oppiminen on koko työyhteisön asia ja on tärkeää sitouttaa työntekijät siihen.
3. Työnjaon pitää olla kaikille – myös työnantajalle – selvä. Työn tekeminen ja opiskelu ovat eri asioita. Opiskelijaa ei saa käyttää heittopussina, joka tekee vähän sitä ja tätä työpaikan tarpeiden mukaan. Hän on tullut opiskelemaan tiettyjä asioita eikä korvaa työntekijöitä.
4. Työpaikkaohjaajat on koulutettava tehtäväänsä. Tässä on edelleen puutteita. SAK:n luottamushenkilökyselyssä vastaajista 31 prosenttia arvioi, että ohjaajat ovat saaneet riittävästi tai jonkin verran koulutusta tehtäväänsä. Vajaan viidenneksen mukaan ohjaajia ei ole koulutettu mitenkään. 
5. Työpaikkaohjaajalle on varattava riittävät resurssit. Ohjaamista ei voi tehdä muun työn ohella ilman sille varattua aikaa. Työnantaja päättää työpaikkaohjaajan valinnasta, mutta ketään ei pidä pakottaa ohjaajaksi. Yleensä ohjaajat ovat hyvin sitoutuneita tehtäväänsä ja suhtautuvat siihen kunnianhimoisesti.

Luottamushenkilö on työntekijöiden tukena

Luottamushenkilön kuten luottamusmiehen tehtävä on omalta osaltaan huolehtia siitä, että työssäoppiminen sujuu työpaikalla asianmukaisesti. Päävastuu työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta on oppilaitoksella ja nimetyllä vastuuopettajalla. 

TSL:n Ilkka Vuorikurun mukaan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun luonteva tehtävä on osallistua työpaikkaohjaajan työ- ja työaikajärjestelyihin niin, että ohjaajalla on aikaa opiskelijan ohjaamiseen eikä hän kuormitu tehtävässä. 

– Luottamushenkilöt ovat avainasemassa myös työntekijöiden sitouttamisessa ja mahdollisten ennakkoluulojen hälventämisessä.

Vuorikuru muistuttaa, että luottamusmies on ammattiliiton edustaja työpaikalla ja hänen tärkeä tehtävänsä on kertoa opiskelijalle liiton jäsenyydestä.

Mistä on kyse?

TSL:n vetämä Ammattitaitoa yhdessä -hanke julkaisee kevään mittaan materiaalia työpaikkojen ja opiskelijoiden tueksi. Ammattiin opiskelevien ohjaaminen työpaikalla -oppaan lisäksi tulossa on muun muassa opiskelijoiden uraohjausta ja työturvallisuutta käsittelevät oppaat. 

Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja sen päätoteuttaja on TSL. Mukana ovat myös Kiipulan ammattiopisto, Työterveyslaitos ja SAK:laisia ammattiliittoja. SAK tukee hankkeen toteutusta.