Kuva iStock
Hallitusohjelma kurjistaa työttömien tilannetta – leikkausten sijaan tarvitaan panostuksia työkykyä ylläpitäviin toimiin
Ikä, terveysongelmat ja osaamisen puutteet ovat SAK:n selvityksen mukaan suurimmat esteet työllistymiselle. Niihin ei pure sosiaaliturvan leikkaaminen, vaikka hallitusohjelmaa lukemalla näin voisi päätellä. Ikääntyneiden työttömien tilanne uhkaa kurjistua erityisen paljon.
Jos ikääntyneiden työttömien tilannetta halutaan oikeasti parantaa, se edellyttää aktiivisempia toimia työuran aikana ja parempia työvoimapalveluita, kun työttömyys uhkaa tai tulee kohdalle, sanoo SAK:n työura- ja eläkeasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari.
Selvitysten perusteella ikääntyneet työttömät eivät ole olleet TE-palvelujen ykkösprioriteetti vaan heidän osaltaan on monesti huolehdittu lähinnä ansiopäivärahalla pysymisestä.
– Jos TE-toimistosta ei ole tullut mitään yhteydenottoa ennen kuin 450 työttömyyspäivää on kulunut, on hyvin ymmärrettävää, että ihminen on turtunut hyväksymään tilanteensa. Varsinkin, kun ikääntyneiden on tosi vaikeaa löytää uutta työtä. Fakta on, että jopa nykyisen työvoimapulan oloissa ikäsyrjintä on edelleen suurta, Sinikka Näätsaari sanoo.
Edellinen hallitus uudisti työvoimapalveluita ja käyttöön otettiin niin sanottu pohjoismainen työvoimapalvelumalli. Sen olisi pitänyt parantaa myös ikääntyneiden työnhakijoiden palveluita. Tilastot kuitenkin osoittavat, että vain noin puolet työttömistä on tavattu kasvokkain edes alkuhaastattelussa työttömyyden alussa, vaikka laki edellyttää tapaamaan lähtökohtaisesti kaikki. Lisäksi alueellinen vaihtelu on suurta, kuten myös vaihtelu TE-toimistojen ja työvoimapalvelujen kuntakokeilujen välillä.
– Kuntakokeiluissa työnhakijoita on tavattu enemmän kasvokkain kuin TE-toimistoissa. Ansiopäivärahaa saavat ikääntyneet ei-vieraskieliset työnhakijat ovat TE-toimistojen asiakkaita. Palvelut ikääntyneille eivät siis näytä parantuneen, vaikka työttömyysturvan lisäpäivät on poistettu.
Sinikka Näätsaari painottaa, että pohjoismainen työvoimapalvelumalli pitää saada toimimaan ja myös ikääntyneiden työttömien tulee saada palveluita jo heti työttömyyden alusta.
– Tilanteessa, jossa näin ei ole, on kohtuutonta poistaa työttömyysturvan ikäsidonnaiset poikkeukset ja leikata ikääntyneiden työttömien toimeentuloa, Näätsaari sanoo viitaten hallitusohjelman ansiosidonnaista työttömyysturvaa koskeviin muutoksiin.
Ikäsidonnaisilla palveluilla on huolehdittu viime kädessä siitä, että ikääntynyt työtön on pysynyt ansiopäivärahalla eikä hänen toimeentulonsa ole kokonaan romahtanut. Jos työtön saa uuden työpaikan esimerkiksi palveluiden avittamana, toimeentulo voi parantua verrattuna työttömyyspäivärahaan.
Osaamisen kehittäminen ja työkyvystä huolehtiminen osaksi työuraa
Uuden työpaikan saamista auttaisi, jos jo työuran aikana tarjottaisiin mahdollisuuksia parantaa omaa osaamista.
– Elinikäisen oppimisen tulisi koskea kaikkia, ei vain korkeamman koulutuksen saaneita. Monella SAK:laisella on taustallaan nuorena hankittu ammattitaito, mutta pitkänkään työuran aikana osaamista ei ole välttämättä päivitetty. Jotta työuria saataisiin pidennettyä, aikuisten koulutusmahdollisuuksia pitäisi lisätä. Sen sijaan Orpon hallitus aikoo toimia päinvastaisella tavalla ja on poistamassa aikuiskoulutustuen ja lakkauttamassa vuorotteluvapaan, Sinikka Näätsaari ihmettelee.
Moni työntekijä tekee edelleen raskasta fyysistä työtä. Iän karttuessa voi tulla erilaisia terveysongelmia ja monet eivät jaksa työelämässä sataprosenttisesti entistä kauemmaksi siirtyvään eläkeikään saakka. Työterveyslaitoksen mukaan ikääntyvien työntekijöiden työn kuormittavuuden vähentäminen olisi myös yhteiskunnallisesti merkittävää, sillä se todennäköisesti vähentäisi sairauspoissaoloja ja pidentäisi työuria.
Myös työaikoihin tarvitaan joustoja. Työterveyslaitos suosittelee yli 50-vuotiaille nykyistä parempia mahdollisuuksia yötyön ja pitkien työaikojen vähentämiseen. Työpaikoilla pitäisikin nykyistä enemmän panostaa työntekijöiden työhyvinvointiin.