Hallitus saksii aikuiskoulutuksesta – leikkaukset osuvat alanvaihtajiin ja korkeampaa koulutusta tavoitteleviin

Hallitus leikkaa nyt etenkin aikuiskoulutuksesta. Aikuiskoulutustukijärjestelmä lakkasi kokonaan. Ammatilliseen koulutukseen hallitus kaavailee 120 miljoonan säästöjä, jotka kohdentuisivat erityisesti aikuisopiskelijoihin.

Koulutusmahdollisuudet vähenevät myös kansalaisopistoissa ja avoimissa korkeakouluissa, kun hallitus saksii vapaan sivistystyön sekä avoimien ammattikorkeakoulujen ja avoimien yliopistojen rahoituksesta.

– Vielä viime hallituskaudella kaikki eduskuntapuolueet olivat sitoutuneet jatkuvan oppimisen uudistukseen, jossa osaamista oli tarkoitus kehittää pitkäjänteisesti, eri koulutusasteilla ja yli hallituskausien. Nyt nämä lupaukset on rikottu eikä koulutuksen erityissuojeluksesta voi puhua, koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho SAK:sta sanoo.

Aikuiskoulutustuki lakkautettiin hätiköiden

Aikuiskoulutustukea kritisoitiin vuosien mittaan siitä, että tuki kasaantui osin ihmisille, joilla oli jo ennestään hyvä koulutus.

– Kritiikki oli vähän liioittelevaakin. Ei siellä ollut vain eräoppaiksi opiskelevia tohtoreita, vaan moni opiskeli lisätäkseen osaamistaan, edetäkseen vaativampiin tehtäviin tai varmistaakseen oman työllisyytensä, Rasinaho sanoo.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n koulutuspoliittinen asiantuntija Matti Tujula huomauttaa, että tuki oli tärkeä etenkin JHL:n jäsenistölle.

Liitossa on paljon sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Molemmat ovat aloja, joille pääsy edellyttää virallisesti hyväksytyn tutkinnon suorittamista. Samoin uralla edetäkseen pitää suorittaa korkeamman tason tutkinto. Lastenhoitajasta ei voi hypätä varhaiskasvatuksen opettajaksi tai lähihoitajasta sairaanhoitajaksi ilman lisäkoulutusta.

– Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen voi vähentää näiden alojen vetovoimaa, kun uralla eteneminen on tehty hyvin vaikeaksi. Opintotuen turvin opiskelu on harvalle aikuiselle todellinen vaihtoehto, Tujula sanoo.

Tutkimuslaitos Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen ymmärtää aikuiskoulutustuen lakkautuksen perusteet, mutta tähdentää, että tilalle olisi tarvittu aiempaa tarkempi ja mietitympi tukijärjestelmä, jossa koulutus olisi kohdentunut sitä eniten tarvitseville sekä työvoimapula-aloille.

SAK:n Rasinahon mukaan ammattiliiliitoilla olisi ollut valmiutta muokata aikuiskoulutusjärjestelmää aiempaa kohdennetummaksi.
Nyt työministeri Arto Satosen (kok) kutsuma työryhmä miettii uudenlaista ratkaisua työvoimapula-aloille, etenkin sosiaali- ja terveysalalle sekä varhaiskasvatukseen. JHL on ryhmässä mukana. Ratkaisuun on luvattu 10 miljoonaa euroa.

– Tarvetta koulutukselle olisi myös muilla aloilla. Esimerkiksi kuljetus- ja logistiikka-ala, kaupan ala sekä teknologia-ala elävät rakennemuutosta, Rasinaho huomauttaa.

Yksi ratkaisu olisi vierittää vastuuta koulutuksen rahoittamisesta aiempaa enemmän työnantajille. Hyvinvointialue voisi tukea lähihoitajaa tämän kouluttautuessa sairaanhoitajaksi ja kunta turvata luokanopettajan toimeentulon tämän opiskellessa erityisluokanopettajaksi.
Tujula ei usko tällaisen ratkaisun toimivan.

– Nyt hallitus leikkaa hyvinvointialueilta. Miten tähän sopii se, että niiden pitäisi vastata kouluttautumisen rahoituksesta, hän kysyy.

Miten käy ammattitutkintojen?

Ammatillisesta koulutuksesta hallitus aikoo nipistää aikuisopiskelijoilta. Ajatus on, että leikkaukset kohdistuisivat etenkin aikuisiin, joilla on ennestään tutkinto. Selvää on, että tällainen leikkaus hankaloittaa alanvaihtoa.

Epäselvää sen sijaan on, miten käy perustutkintoa vaativampien ammatti- ja erikoisammattitutkintojen.

– Näihin korkeampiin koulutuksiin puuttuminen verottaisi osaamista. Etenkin erikoisammattitutkinto on mestaritason tutkinto, Kirsi Rasinaho sanoo.

Korkeampien ammattitutkintojen leikkauksella olisi myös palkkavaikutuksia. Monissa työehtosopimuksissa esimerkiksi ammattitutkinnon suorittaminen nostaa palkkaa.

Matti Tujula puolestaan huomauttaa, että käytännössä leikkauksia voi olla hankala kohdentaa yksinomaan aikuisiin, vaan kärsijöiksi voivat joutua myös nuoret ensimmäistä ammatillista tutkintoaan suorittavat. Oppilaitoksissa aikuiset ja nuoret opiskelevat monin paikoin rinnan.
Nykyisin ammatillisissa oppilaitoksissa on paljon aikuisia. Epäselvää on, voivatko leikkaukset vaikuttaa oppilaitosverkostoon. Pitääkö toimipisteitä lakkauttaa?

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n laskelmien mukaan leikkaukset voivat tarkoittaa jopa 1 600 ammatillisen opettajan vähentämistä.

– Viime aikoina opettajia on vähennetty, lisätty ja nyt taas vähennetään. Voiko tämä vaikuttaa alan vetovoimaan? Joillakin aloilla on ollut vaikeuksia löytää ammatillisia opettajia, Rasinaho pohtii.

Monesti leikkausten vaihtoehdoksi tarjotaan oppisopimuskoulutusta. Rasinaho tähdentää kuitenkin, että leikkaukset voivat osua myös siihen. Opettajia tarvitaan myös oppisopimuskoulutuksessa.

Hannu Karhusen mukaan suuri aikuisopiskelijoiden määrä ammatillisissa oppilaitoksissa sekä useiden samantasoisten ammatillisten tutkintojen suorittaminen voi kertoa koulutusjärjestelmän ongelmista. Koulutusta ei ole osattu kohdentaa oikeille aloille tai koulutuksen laatu on heikkoa.

– Kun peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen pohja on kunnossa, opinnot valmistavat hyvin muuttuvaan työelämään eikä niin monien tarvitse silloin suorittaa kokonaista uutta tutkintoa, hän sanoo.

Koulutustason nousu tuo tuottavuutta

Entä miten koulutusleikkaukset vaikuttavat tuottavuuteen ja Suomen kilpailukykyyn?

Laboren Karhusen mukaan aikuiskoulutuksen vaikutuksista tuottavuuteen ei ole juurikaan näyttöä. Aihetta on tutkittu vähän.

– Jotta tuottavuus voisi nousta, pitäisi koulutuksen ja osaamisen tason nousta selvästi. Tuottavuutta lisäisi, jos peruskoulun varassa oleva hankkisi ammatillisen tutkinnon tai ammattitutkinnon suorittanut jatkaisi opintoja korkeakoulussa, hän huomauttaa.

Tutkijan mukaan järkevintä olisikin satsata rahaa kaikkein heikoimmin kouluttautuneiden opintoihin.

Anu Vallinkoski