Hallituksen uskottavuus koetuksella
1. Maan hallitus on epäluotettava neuvottelukumppani
– Hallituksen uskottavuus neuvottelukumppanina sai kolauksen, kun syksyn työllisyys- ja kasvusopimuksen yhteydessä sovittiin työttömyysturvan parannuksista (mm. karenssipäivien vähentäminen ja 300 euron suojaosa), ja nyt kehysriihessä hallitus päätti leikata valtion osuutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan 50 miljoonalla eurolla. On vaikea ymmärtää, miksi hallitus panee työnsä menettäneet maksamaan valtiontalouden tasapainotusta.
2. Helpot neuvottelut, kun lopputulos on tiedossa
– En tiedä, ovatko edessä helpot neuvottelut, kun hallitus yksipuolisesti määrää lopputuloksen eli 50 miljoonan euron leikkauksen. Aitoa neuvottelua olisi, jos hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa istuisi pöytään tavoitteena uudistaa työttömyysturvaa motivoivammaksi ottaa lyhytaikaista työtäkin vastaan. Näinhän sovittiin työllisyys- ja kasvusopimuksen yhteydessä.
3. Hallitus rikkoo työllisyys- ja kasvusopimusta
– Kyllä, ainakin sopimuksen henkeä. Vuoden alusta voimaan tullut uudistus kohensi työttömien asemaa (karenssipäivät ja suojaosa), mutta toisaalta lyhensi ansiosidonnaisen turvan kestoa, jos työtön ei osallistu aktiivitoimiin. Nyt hallitus päätti yksipuolisesti lisäheikennyksistä.
4. Järjestöjen neuvottelutulokset eivät kelpaa
– Vuorotteluvapaan uudistuksessa hallitukselle ei kelvannut järjestöjen sopima muutos, jolla hieman kiristettiin vuorotteluvapaan ehtoja. Hallitus halusi nostaa vuorotteluvapaalle jäävän tilalle tulevan työttömän työttömyysajan kolmeen kuukauteen. Aiemmin riitti, että tilalle tuleva oli ilmoittautunut työttömäksi. Työmarkkinajärjestöt olivat joustavia ja taipuivat hallituksen vaatimukseen.
5. Maan hallitus pyristelee irti kolmikannasta
– En halua uskoa, että hallitus pyristelee irti kolmikannasta, mutta kuten jo sanoin, uskottavuus sai pahan kolauksen. Työttömyysturvaa koskevan heikennyksen lisäksi kehysriihipäätöksissä on mukana hallituksen yksipuolinen ilmoitus jäädyttää eläkeindeksi ja tulouttaa valtion eläkerahastosta 500 miljoonaa euroa valtion kassaan. Molemmat ovat kolmikantaisia asioita, joista yleensä on tapana neuvotella työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Aino Pietarinen
