Hallituksen perhepolitiikka vaikeuttaa työllistymistä
SAK vaatii hallitusta perumaan lasten päivähoitoa koskevat leikkaukset. Päivähoito-oikeuden rajaus ja ryhmäkokojen kasvattaminen vaikeuttavat työllistymistä ja jättävät jälkensä lasten tulevaisuuteen.
Suomen suurimman palkansaajakeskusjärjestön puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää hallituksen päätöstä rajata lasten täysi päivähoito-oikeus vain kokoaikaisesti työskenteleville tai opiskeleville vanhemmille ajattelemattomana työllistymisen kannalta.
– Kynnys ottaa vastaan tilapäistä työtä nousee kohtuuttomaksi, jos työnhakijan lapsi on osa-aikahoidossa. Vaikka kokoaikainen hoitopaikka järjestyisi määräajaksi, edessä saattaa olla luopuminen tutusta päivähoitopaikasta.
Eloranta moitti Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n paneelissa Helsingissä hallituksen perhepolitiikkaa vanhakantaiseksi.
– Päivahoito-oikeuden rajaaminen jakaa lapset kahden kerroksen väkeen sen mukaan, ovatko heidän vanhempansa töissä vai työttöminä. Se heijastuu myös lasten tulevaisuuteen. Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen mukaan päivähoito lisää lapsen mahdollisuuksia kouluttautua.
Jarkko Eloranta korostaa, että vaihtuvat ja suurentuvat päivähoitoryhmät eivät ole laadukasta varhaiskasvatusta.
– Lasten päivähoitoon pääsyn vaikeuttaminen lisää perheiden kyttäämistä ja byrokratiaa. Kasvavat ryhmäkoot heikentävät vanhempien luottamusta päivähoidon laatuun, jolloin äitien kotihoitojaksot pitkittyvät ja työllisyys heikkenee.
Hallituksen päivähoitoleikkaukset tulivat voimaan elokuussa. Kunnat voivat päättää niiden käyttöönottamisesta itsenäisesti.
– Onneksi moni kunta on huomannut heikennysten kielteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin ja vanhempien työllisyyteen eikä ole toteuttanut niitä, Eloranta kiittää.
SAK esitti keväällä oman mallinsa perhevapaiden uudistamiseksi. Malli rohkaisee vanhempia jakamaan lastenhoitovastuut nykyistä luovemmin, sujuvoittaa perheen ja työn yhdistämistä sekä kohtelee tasa-arvoisesti erilaisia perheitä.
– Suomessa naisten työllisyysaste on muita Pohjoismaita pienempi. SAK:n malli parantaisi naisten asemaa työmarkkinoilla ilman lisäkustannuksia yhteiskunnalle tai työnantajille, puheenjohtaja Jarkko Eloranta huomauttaa.