Suomessa yli 80 000 työntekijää työskentelee nollatuntisopimuksella.
Hallituksen esitys nollatuntisopimuksista pettymys – Lakiesitys ei paranna oleellisesti työntekijöiden asemaa
Suomen suurimman palkansaajajärjestön mielestä hallituksen lakiesitys ei paranna oleellisesti nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa.
SAK on esittänyt, että työsopimuksessa pitäisi aina sopia sitovasti tuntimäärästä ja toteutunutta tuntimäärää olisi tarkasteltava säännöllisin väliajoin.
– Lakiesityksessä työntekijän on itse pyydettävä työnantajalta neuvottelua, jossa tuntimäärä tarkistetaan. Neuvottelun tulos ei kuitenkaan sido työnantajaa. Kuinka moni osa-aikainen uskaltaa tällaisia neuvotteluja vaatia, epäilee SAK:n päälakimies Timo Koskinen.
Hän huomauttaa, että lakiesitys kieltää nollatuntisopimusten käytön vain niissä tapauksissa, joissa työntekijän tuntimäärä on jo vakiintunut.
– Kriteeri on tulkinnanvarainen ja käytännössä sen käyttäminen voi olla vaikeaa.
Oikeus sairasajan palkkaan
Hallituksen esitys sisältää joitakin parannuksia nollatyöntekijöiden asemaan. Lakiin tulee säännökset työntekijöiden oikeudesta sairausajan palkkaan ja irtisanomiskorvaukseen. Lisäksi ilman työtunteja jääneen työntekijän karenssi lievenee, jos hän irtisanoo itsensä.
– Työntekijälle tulee myös oikeus kieltäytyä työtunneista, joita ei ole merkitty työvuorolistaan etukäteen. Tämä helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista ja parantaa niiden työntekijöiden asemaa, joilla on useampi työsuhde.
Timo Koskinen painottaa, että nollatuntisopimusten määrää koskeva tilastointi on saatava kuntoon.
– Nyt siinä on paljon puutteita. On myös tärkeää, että eduskunta seuraa tarkoin lain vaikutuksia ja tarkentaa lakia tarvittaessa.