Faktoja lakkokeskusteluun: Suomessa lakkoillaan vähän, mutta silti hallitus haluaa kaventaa lakko-oikeutta

Orpon-Purran hallitus suunnittelee rajoittavansa työntekijöiden lakko-oikeutta. Hallitusohjelmassa on useita suunnitelmia, joilla lakkoon menemisestä tehtäisiin vaikeampaa.

Laittomien lakkojen hyvityssakkoja halutaan kasvattaa rajusti. Sakot voisivat olla korkeimmillaan 150 000 euroa, matalimmillaan 10 000 euroa. Myös yksittäiselle työntekijälle tulisi hallituksen suunnitelmien mukaan seuraamus osallistumisesta laittomaan lakkoon. 200 euron maksu voisi mätkähtää tilanteessa, jossa työntekijä jatkaa työtuomioistuimen laittomaksi toteamaa työtaistelua.

Poliittiset lakot hallitus haluaa rajoittaa enintään vuorokauden mittaisiksi. Myös tukilakkoja aiotaan rajoittaa. Niiden pitäisi olla ”kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin” ja aiheuttaa haittaa vain työriidan osapuolille.

Hallitusohjelman työrauhakysymyksiä käsitellään parhaillaan työryhmässä, jonka on määrä saada työnsä valmiiksi lokakuussa. Varsinaisia lakiesityksiä odotetaan sen jälkeen.

Työtaistelujen määrä vaihtelee paljon

Suomessa Tilastokeskus kerää vuosittain tiedot työtaisteluista. Niiden määrä vaihtelee suuresti. Esimerkiksi viime vuonna työtaisteluissa menetettiin työpäiviä selvästi enemmän kuin aiemmin 2000-luvulla. Vuonna 2021 taas työtaistelujen lukumäärä oli matalin yli 50 vuoteen.

Viime vuonna Suomessa käytiin 64 työtaistelua. Työtaisteluihin osallisia työntekijöitä oli noin 177 600, ja menetettyjä työpäiviä kertyi noin 962 600. Vuotta aiemmin työtaisteluihin osallisia työntekijöitä oli noin 22 500 ja menetettyjä työpäiviä noin 34 100. Vuoden 2022 tavallista laajempien työtaistelutoimien taustalla olivat pääasiassa kunta- ja terveydenhoitoalan lakot.

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2022 kaltaiset lakkovuodet olivat melko yleisiä 1980-luvulla ja vielä 1990-luvun alkupuoliskolla. Lakkoilu ei siis ole 2000-luvulla lisääntynyt aiempiin vuosikymmeniin verrattuna, päinvastoin vähentynyt selvästi. 1970- ja 1980-luvuilla oli vuosia, jolloin työtaisteluissa menetettiin reilusti yli kaksi miljoonaa työpäivää.

2000-luvulla työtaistelujen määrä on vaihdellut tyypillisesti 190:n ja 55:n välillä vuosittain. 

Suomi ei ole poikkeuksellisen lakkoherkkä maa

Työnantajapuolen puheista voi joskus saada käsityksen, että Suomessa lakkoiltaisiin muihin maihin verrattuna holtittomasti. Se ei pidä paikkaansa.

Ekonomisti Antti Koskela on tarkastellut lakkojen määriä Suomessa ja muualla maailmassa kirjassaan Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa. Tilastojen mukaan Suomi ei ole muihin verrattuna lakkoherkkä maa. Esimerkiksi Ranskassa menetetään työpäiviä kolminkertainen määrä Suomeen verrattuna. Suomi on samaa tasoa esimerkiksi korealaisten ja brittien kanssa. Vertailu on tehty tuhatta työntekijää kohti, joten maan koko ei vaikuta lukuihin.

Norjassa työtaistelussa menetettyjä päiviä on hiukan enemmän kuin Suomessa. Ruotsissa niitä on selvästi vähemmän. Euroopan-laajuisessa vertailussa Suomi sijoittuu hieman keskitason yläpuolelle.

Pohjoismaiden perinteisesti lakkoherkimmässä maassa Tanskassa lakkoihin liittyvä lainsäädäntö on suunnilleen samanlainen kuin muissa Pohjoismaissa, jopa tiukempi kuin Suomessa. 

Lakko-oikeus on laissa

Työntekijän lakko-oikeus on maailmanlaajuisesti tunnustettu. Esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistuksessa yksi työelämän perusperiaatteista on ”yhdistymisvapaus ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden tunnustaminen”. Suomen perustuslaki takaa ammatillisen yhdistymisvapauden ja lakko-oikeuden katsotaan kuuluvan tähän. Työtaisteluja koskevia määräyksiä on myös työehtosopimuslaissa ja laissa työriitojen sovittelusta.

Ammatillinen yhdistymisvapaus tarkoittaa muun muassa sitä, ettei työntekijä saa joutua painostetuksi tai syrjityksi työnantajan taholta osallistuessaan ammattiliittonsa järjestämään lakkoon. Liitoilla on myös oikeus asettaa lakkoon työtehtäviä riippumatta siitä, kuka niitä tekee. Lakko ei siis koske vain ammattiliittoon kuuluvia. Tämäkin periaate on Suomessa vahvistettu korkeimman oikeuden päätöksellä.

Työtaistelusanastoa

• Lakko: Työntekijäpuolen työtaistelutoimi, jossa keskeytetään väliaikaisesti työnteko. Työnantajalla ei ole lakon aikana työnjohto-oikeutta eikä palkanmaksuvelvoitetta. Lakko on kollektiivinen eli yleensä ammattiliiton järjestämä toimi, eikä yksittäinen työntekijä voi päättää mennä lakkoon. Useimmiten lakolla yritetään vaikuttaa oman alan työehtosopimukseen eli esimerkiksi palkkoihin.
• Työsulku: Työnantajapuolen työtaistelutoimi. Työsulun aikana työnantaja estää työntekijöitä pääsemästä töihin ja keskeyttää heidän palkanmaksunsa.
• Laillinen ja laiton lakko: Lakko-oikeus kuuluu lähtökohtaisesti työntekijöiden oikeuksiin. Työehtosopimuksen voimassaoloaikana vallitsee kuitenkin työrauhavelvoite. Jos lakko järjestetään tänä aikana ja se kohdistuu kyseiseen työehtosopimukseen, lakko on laiton. Usein laittomista lakoista puhuttaessa kyse on lyhyistä ulosmarsseista, jotka johtuvat esimerkiksi yrityksen irtisanomissuunnitelmista.
• Poliittinen lakko: Lakko, jolla pyritään vaikuttamaan oman alan työehtojen sijaan poliittisiin päättäjiin, kun näiden päätökset vaikuttavat työntekijöiden ammatilliseen, sosiaaliseen tai taloudelliseen asemaan.
• Saarto: Työtaistelutoimenpide, jossa muissa yrityksissä työskentelevät työntekijät kieltäytyvät työskentelemästä saarron alaisen yrityksen kanssa. Työntekijät kieltäytyvät lisäksi hakeutumasta saarrettuun yritykseen töihin.
• Tukilakko: Lakko, jolla tuetaan toisen sopimusalan tai ammattiliiton laillista työtaistelutoimea.
• Ulosmarssi tai mielenilmaus: Työntekijöiden lyhytaikainen töiden keskeyttäminen ja poistuminen työpaikalta.
• Vuoronvaihtokielto: Lakkoa kevyempi työtaistelukeino, jossa vuoronvaihtokiellon julistaneen ammattiliiton jäsenet kieltäytyvät vuoronvaihdosta ja muista työnantajan ehdottamista muutoksista työvuorolistaan.
• Ylityökielto: Lakkoa kevyempi työtaistelutoimi, jossa ylityökiellon julistaneen ammattiliiton jäsenet kieltäytyvät ylitöistä.
• Hyvityssakko (”lakkosakko”): Maksu, jonka työtuomioistuin voi määrätä laittomasta lakosta ammattiliitolle tai työnantajaliitolle. Yksittäiselle työntekijälle ei voi nykyisen lain mukaan tulla sanktiota, vaikka hän olisi osallistunut laittomaksi todettuun lakkoon.

Tua Onnela