EY-tuomioistuin: Lakko-oikeus on osa EU:n perusoikeuksia
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin EYT on ensimmäistä kertaa vahvistanut tuomiossaan, että ay-liikkeen neuvottelu- ja lakko-oikeudet ovat olennainen osa EU:n perusoikeuksia. Ammattiliitot voivat Viking Linen Rosella-juttua koskevan tuomion mukaan ryhtyä työtaisteluihin työntekijöiden suojelemiseksi, vaikka ne rajoittaisivat yritysten liikkumisen vapautta. Toimet eivät kuitenkaan saa olla ylimitoitettuja ja niiden tarkoituksena on oltava työntekijöiden suojelu.
– Tuomion tärkeä piirre on se, että siinä nimenomaisesti todetaan, ettei yhteisö ole vain taloudellinen sisämarkkina, vaan sillä on myös tavoite edistää sosiaalisia päämääriä. Vapaata liikkuvuutta voidaan rajoittaa, jos se johtaa työntekijöiden etujen heikentymiseen, toteaa Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston FinUnionsin johtaja Jorma Rusanen.
EYT:n tänään 11.12. tekemä ennakkoratkaisu koskee vain EU:n perustamissopimuksen määrittelemää sijoittautumisvapautta, jonka mukaan henkilöt ja yritykset voivat harjoittaa taloudellista toimintaa muissa jäsenvaltioissa. Ensi viikolla EYT käsittelee Ruotsin Laval/Vaxholm-tapausta, jolloin tuomioistuin ottaa kantaa siihen, miten nyt muotoiltuja periaatteita sovelletaan perustamissopimuksen määrittelemän palvelujen tarjoamisen vapauden suhteen.
EYT toteaa tuomiossaan, että sijoittautumisvapauden rajoittaminen on sallittua, jos sillä pyritään oikeutettuun päämäärään ja jos toimet voidaan perustella yleistä etua koskevilla pakottavilla syillä. Työtaistelutoimi, jolla pyritään suojelemaan työntekijöitä, on tuomioistuimen mukaan tällainen oikeutettu päämäärä.
Työntekijöiden suojelusta on kysymys esimerkiksi silloin, jos työntekijöiden työpaikat tai työehdot ovat vaarassa tai uhattuina. Sen selvittäminen, onko työtaistelun tavoitteena työntekijöiden suojelu, kuuluu EYT:n mukaan kansalliselle tuomioistuimelle. Rosella-tapauksen erikoisuus on kuitenkin se, että asiaa ei jatkossa käsittele suomalainen oikeus vaan Lontoon valitustuomioistuin.
Rosella-jutun taustaa
Rosella-juttu sai alkunsa Viking Linen muutama vuosi sitten esittämästä suunnitelmasta ulosliputtaa suomalainen Rosella-alus Viroon ja vaihtaa aluksen miehistö virolaiseen. Suomen Merimies-Unioni edellytti tässä tilanteessa, että yritys solmisi aikaisemmat ehdot turvaavan työehtosopimuksen. Neuvottelut kariutuivat, jonka jälkeen Merimies-Unioni antoi lakkovaroituksen. Uusi miehityssopimus saatiin kuitenkin solmittua valtakunnansovittelijan ehdotuksen pohjalta.
Sopimuksen teon jälkeen Viking Line nosti vuonna 2004 kanteen Lontoon kauppatuomioistuimessa. Kanne voitiin nostaa Lontoossa, koska mukana oli myös Kansainvälinen kuljetustyöntekijöiden liitto ITF. ITF oli tukenut Merimies-Unionin neuvotteluoikeutta jäsenliitoille lähetetyllä kiertokirjeellä.
Viking Line pyysi, että tuomioistuin kieltäisi rangaistuksen uhalla sellaiset Merimies-Unionin työtaistelutoimet ja ITF:n tukitoimet, joilla pyrittäisiin vaikuttamaan siihen, ettei Viking Line suorittaisi ulosliputusta tai että Rosellalla sovellettaisiin suomalaista työehtosopimusta ulosliputuksen jälkeen. Viking Line katsoi, että Suomessa lailliset työtaistelutoimet ovat yhteisön oikeuden vastaisia.
Lontoon kauppatuomioistuin hyväksyi Viking Linen vaatimukset ja kielsi ay-järjestöjen toimet kesäkuussa 2005. Suomen Merimies-Unioni vei päätöksen Lontoon valitustuomioistuimeen, joka marraskuussa 2005 kumosi kauppatuomioistuimen päätöksen ja pyysi asiasta ennakkoratkaisua Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta.