EU:n ja USA:n välinen TTIP-sopimus – kysymyksiä ja vastauksia
SAK kokosi yhteen usein kysyttyjä kysymyksiä ja niiden vastauksia.
Mitkä ovat sopimuksen odotettavissa olevat vaikutukset työllisyyteen ja palkkoihin?
Pienenä taloutena Suomen kasvu, työllisyys ja palkkataso riippuvat mahdollisuuksista käydä kauppaa ja investoida yli rajojen. TTIP-sopimus vahvistaa näitä mahdollisuuksia purkamalla kaupan ja investointien esteitä. Sopimusneuvottelujen tavoitteena on myös ylläpitää USA:n ja EU:n korkeita standardeja, joten työllisyyden ja palkkojen kannalta haitallisen sosiaalisen polkumyynnin riski on pieni.
TTIP:n odotettavissa olevia talousvaikutuksia on selvitetty useassa eri tutkimuksessa. Kokonaisvaikutusten ennakoidaan olevan positiivisia, joskin vaikutusten suuruusluokasta on eri käsityksiä. Muista tutkimuksista poikkeavia tuloksia on saanut Tuffs University (GDAE), jonka tutkimuksessa ennustetaan työllisyyden ja palkkojen supistuvan. SAK suhtautuu tämän tutkimuksen johtopäätöksiin hyvin varauksellisesti. Tutkimus perustuu YK:n Global Policy Model –malliin, joka ei sovellu kansainvälisen kaupan vaikutusten arviointiin, koska se ei ota huomioon monia keskeisiä muuttujia, kuten tullitariffien muutoksia. Mallin puutteita on tutkimuksessa pyritty paikkaamaan viittaamalla aiempiin tutkimustuloksiin, mutta näitä tutkimustuloksia ei ole asianmukaisesti selvitetty.
TTIP-sopimus lisää kansainvälistä kilpailua, mikä reilun kilpailun oloissa johtaa paitsi tuottavuuden ja palkkojen kasvuun, myös rakennemuutokseen, jossa työt vähenevät joillain sektoreilla ja joissain työntekijäryhmissä sekä lisääntyvät toisissa. Euroopan komissio on arvioinut, että EU:ssa vain 7 työntekijää tuhannesta joutuvat vaihtaman työpaikkaa sopimuksen johdosta.
Edellyttääkö sopimus sosiaali- ja työlainsäädännön tai työehtosopimusten heikentämistä?
Ei edellytä. Vaikka neuvotteluja käydään myös EU:n ja USA:n sääntelyn yhteensovittamisesta, on työ- ja sosiaalilainsäädäntö kokonaisuudessaan näiden sopimusneuvottelujen ulkopuolella. Kaikkien Suomessa töitä tekevien työntekijöiden osalta on myös jatkossakin noudatettava Suomen työehtosopimuksia. Tämä koskee myös USA:sta väliaikaisesti Suomeen lähetettäviä työntekijöitä.
Edellyttääkö sopimus muun sääntelyn heikentämistä?
Sekä USA:ssa, että EU:ssa sääntelyn taso on yleisesti ottaen korkea ja molemmat osapuolet ovat vahvasti sitoutuneet edistämään korkeita standardeja myös TTIP:ssä. Kun pyritään yhteen sovittamaan toisistaaan poikkeavia lakeja ja muuta sääntelyä, kaikista vanhan sääntelyn hyvistä puolista ei välttämättä voida pitää kiinni. Toisaalta sääntely voi myös parantua joiltain osin.
Voidaanko työelämän perusoikeudet turvata vaikka USA ei ole ratifioinut kaikkia ILO:n perussopimuksia?
Voidaan turvata. Sopimuksessa tullaan edellyttämään, että työntekijöille taataan perusoikeudet, jotka on määritelty ILO:n vuoden 1998 julistuksessa työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Julistus sisältää kaikki samat työntekijöiden perusoikeudet, jotka sisältyvät ILO:n perussopimuksiin.
Velvoittaako sopimus yksityistämään julkisia palveluja?
Ei velvoita. Sopimukseen tullaan sisällyttämään yleinen julkisten palvelujen poissulkulauseke ja lisäksi julkiset palvelut rajataan sopimuksen ulkopuolelle toimiala- sekä maakohtaisesti. Kukin maa voi itse määritellä tarkemmat sektorikohtaiset rajoitteensa. Suomi ei aio yksityistää julkisia palvelujaan TTIP-sopimuksen kautta.
Ovatko neuvottelut salaisia ja epädemokraattisia?
Kauppaneuvottelut ovat aina osin salaisia, mikä on välttämätöntä neuvottelujen etenemisen kannalta ja jotta osapuolet tekisivät kunnianhimoisia neuvottelutarjouksia. TTIP-neuvotteluja käydään myös normaalien vapaakauppaneuvottelujen ulkopuolisista asioista, kuten sääntelyn yhteensovittamisesta, mikä SAK:n mielestä edellyttää normaalia pidemmälle menevää avoimuutta. TTIP-neuvottelujen alkuvaiheessa avoimuus ei ollut riittävää, mutta tilanne sittemmin huomattavasti parantunut, etenkin vuoden 2014 lopussa aloittaneen uuden Euroopan komission aikana.
Euroopan komission neuvottelumandaatissa jäsenmaiden demokraattisesti valitut hallitukset ovat asettaneet neuvotteluille selkeät tavoitteet ja reunaehdot. Mandaatti on ollut myös Suomen eduskunnan käsiteltävänä. Neuvottelutulos tulee aikanaan hyväksyä paitsi Euroopan parlamentissa, myös kaikkien jäsenmaiden parlamenteissa. TTIP-sopimusta ei siis tulla hyväksymään, ellei sillä ole Suomen eduskunnan enemmistön tukea.
Komission neuvottelumandaatti on julkinen.
Mitä vaikutuksia on sopimukseen sisällytettävällä investointisuojalla?
Kansainvälisissä investointisopimuksissa, joita Suomikin on neuvotellut 67 kappaletta, on ollut useita eri ongelmia. Sopimusten takaama investointisuoja on saattanut olla vahvempi kuin, mitä kansallinen lainsäädäntö on taannut paikallisille yrityksille. Ulkomaisille yritykselle on myös annettu mahdollisuus vaatia vahingonkorvauksia välimiesmenettelyissä (Investor-State Dispute Settlement ISDS), jotka ohittavat valtioiden kansalliset oikeusjärjestelmät. Näihin on liittynyt joitain väärinkäytöksiä, kuten valtioiden painostamista asettamaan yritysten edut kansalaisten etujen edelle lainsäädäntötyössään.
SAK katsoo, että TTIP-sopimuksella amerikkalaisille yrityksille Suomessa voidaan taata sama investointisuojan taso kuin, mikä on taattu Suomen lainsäädännöllä. Investointiriitojen käsittelyyn EU:n ja USA:n välillä ei SAK:n mielestä tarvita ISDS-mekanismia, koska molempien osapuolten oikeusjärjestelmät ovat korkeatasoiset, ja riidat voidaan käsitellä oikeudenmukaisesti näiden kautta.
Jos ISDS sisällytetään sopimukseen, on sitä uudistettava merkittävästi. ISDS ei ole SAK:lle kynnyskysymys, koska siihen liittyviin ongelmiin on esitetty uskottavia ratkaisuvaihtoehtoja, joilla on myös poliittista tukea. Kannatettavia ja realistisia uudistuksia ovat esittäneet mm. Jan Kleinheisterkamp and Lauge Poulsen.
Miksi EU ja USA neuvottelevat kaupan vapauttamisesta keskenään, eivätkä monenkeskisesti yhdessä kehitysmaiden kanssa?
Monenkeskiset neuvottelut kaupan vapauttamiseksi WTO:n jäsenmaiden kesken eivät ole merkittävästi edenneet 1990-luvun jälkeen. Neuvotteluja on sen sijaan käyty kahdenvälisesti, alueellisesti ja maaryhmittäin. Samalla kauppaneuvotteluista on tullut keskeinen osa geopolitiikkaa, jossa läntiset demokratiat, kuten EU ja USA, pyrkivät edistämään omia intressejään ja arvojaan samalla, kun muun muassa Kiina ja Venäjä pyrkivät omilla kauppasuhteillaan edistämään osin vastakkaisia arvoja ja intressejä.
TTIP kattaisi yli puolet maailmantaloudesta. Siinä sovituilla EU:n ja USA:n yhteisillä korkeatasoisilla standardeilla, esimerkiksi työntekijöiden perusoikeuksiin liittyen, olisi huomattavaa merkitystä. TTIP:ssä sovittuja standardeja otettaisiin eittämättä jatkossa käyttöön myös EU:n ja USA:n ulkopuolella.
SAK katsookin, että TTIP-sopimus on merkittävä mahdollisuus maailmantalouden sääntelyn vahvistamiseksi.
SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen muistio on myös verkossa.
