Palkkojen kehitys EU-maissa 2009–2012
EU-maiden talouden kiristäminen osuu kovimmin palkansaajiin
Suurimmassa osassa EU-maita reaalipalkat putosivat vuosina 2009–2012. Rajuimpana pudotukset näkyivät Euroopan kriisimaissa. Samalla palkkojen osuus kansantulosta pieneni useimmissa EU-maissa.
Euroopan unionin maiden palkkakehitys on nähtävillä havainnollisena ja helppokäyttöisenä infografiikkana verkossa. Englanninkielinen esitys kertoo, kuinka 28 EU-maan kehitys on vuosina 2000–2012 kulkenut lähes kaikkialla kohti palkkojen sisäistä devalvaatiota ja talouden kiristämistoimia.
Koosteen on laatinut European Trade Union Institute ETUI, Brysselissä sijaitseva ay-liikkeen ylläpitämä tutkimus- ja koulutuskeskus. Se on itsenäinen osa Euroopan ammatillista yhteisjärjestöä (EAY eli European Trade Union Confederation ETUC).
Luvuista ilmenee, että enemmistössä EU-maita eli 15:ssä maassa reaalipalkat ovat pudonneet vuosina 2009–2012. Rajuimpana pudotukset näkyvät Euroopan kriisimaissa.
Tiedot palkkakehityksestä on jaettu kahteen osaan, vuosiin 2000–2008 ja kriisivuosiin 2009–2012. Pudotuksen rajuus viime vuosina näkyy monessa maassa. Unkarissa se oli 3,188 prosenttia, Liettuassa 4,016 prosenttia ja Kreikassa 4,883 prosenttia. Suomessa reaalipalkat pysyivät 2009–2012 niukasti plussalla, 0,2736 prosenttia.
Palkkojen osuus kansantulosta on laskenut
Esityksestä selviää, miten kansakunnan tulojen jakautuminen työn ja pääoman kesken on kehittynyt. Kun vuoteen 2008 palkkojen osuus oli monessa maassa selvästi kasvussa, se kääntyi osin jyrkkäänkin laskuun kaikissa muissa maissa paitsi Tsekissä. Talouden kiristäminen on osunut lähinnä palkansaajiin.
Eri maiden vähimmäispalkkojen reaaliarvon kehitys löytyy myös esityksestä. Varakkaammissa EU-maissa se on pysynyt tasaisena, köyhimmissä heittelehtinyt rajusti suuntaan tai toiseen. Vähimmäispalkan merkitys jää tosin usein käytännössä vähäiseksi. Liettuassa se on noussut viime vuosina huimasti, mutta kaikkien palkkojen ostovoima putosi hurjasti ja palkkojen osuus talouden kakusta kutistui jyrkästi.
Koosteesta löytyvät lisäksi sekä maakohtaiset että koko unionin kattavat tiedot köyhyysriskistä, bruttokansantuotteen todellisesta kasvusta sekä lyhytaikaisen ja pitkäaikaisen työttömyyden kehityksestä.
Palkkojen leikkaaminen ja pyrkimykset kattavien työehtosopimusten romuttamiseen eivät ole koosteen tietojen valossa parantaneet eurooppalaisten palkansaajien tilannetta. Pääomatulojen osuutta kansantaloudesta se on kyllä kasvattanut.
Vähimmäispalkkojen ostovoiman lasku vaikuttaa haavoittuvimmassa tilanteessa oleviin, ETUI kirjaa yhtenä keskeisenä havaintonaan. Suurimmat pudotukset näkyvät jälleen kerran maissa, jotka ovat riippuvaisia ulkoisesta avusta.
Heikki Jokinen