Kuva: Patrik Lindström
Epärehellinen työnantaja voi jättää palkan maksamatta ilman rangaistusta – Nyt kansalaisaloitteella halutaan kriminalisoida palkkavarkaus
Epärehellisten työnantajien on helppo saada kilpailuetua jättämällä maksamatta työntekijöille oikeaa palkkaa. SAK on jo pitkään yrittänyt puuttua tähän epäkohtaan, mutta tuloksetta. Nyt kansalaisaloite kerää allekirjoituksia palkkavarkauden kriminalisoimiseksi.
Jos työntekijä varastaa työnantajaltaan, hän voi saada potkut ja jopa sakkoja tai vankeutta. Työnantajalle sen sijaan ei tule rangaistusta, jos hän varastaa työntekijältä eli jättää palkan maksamatta osittain tai kokonaan. Työnantaja voi toki joutua maksamaan palkan, joka työntekijälle olisi kuulunut joka tapauksessa, mutta mitään varsinaista rangaistusta siitä ei seuraa.
Tämä epäkohta halutaan korjata tuoreella kansalaisaloitteella. Kansalaisaloitteen mukaan rikoslakia pitäisi täydentää palkkavarkautta, törkeää palkkavarkautta ja palkkanäpistystä koskevilla säännöksillä. Lievemmissä tapauksissa rangaistus olisi sakko, vakavimmissa tapauksissa enintään neljä vuotta vankeutta.
Vakavissa hyväksikäyttötapauksissa työnantaja voidaan jo nyt tuomita esimerkiksi kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä tai ihmiskaupasta. SAK:n lakimies Paula Ilveskivi toteaa kuitenkin, että olisi tärkeää puuttua myös muuhun työntekijöiden hyväksikäyttöön.
– Työntekijöiden hyväksikäyttöön perustuva liiketoimintamalli ja taloudellisen hyödyn tavoittelu työntekijöiden kustannuksella tulee saada loppumaan. Jos näille tapauksille ei tehdä mitään, työnantajat ymmärtävät hyväksikäytön olevan kannattavaa eikä kiinnijäämisriskiä ole. Se ruokkii ilmiötä ja johtaa pahimmillaan työntekijöiden vakavan hyväksikäytön lisääntymiseen, Ilveskivi toteaa.
SAK on pitkään vaatinut esimerkiksi alipalkkauksen kriminalisointia. Nyt vireillä oleva kansalaisaloite on toinen tapa lähestyä tätä epäkohtaa.
Norjassa työnantaja on jo tuomittu palkkavarkaudesta
Norjassa palkkavarkaus (lønnstyveri) on ollut rangaistavaa runsaan kahden vuoden ajan. Aloite lain muuttamiseksi tuli alun perin ammattiliitoilta, mutta pääministeri Erna Solbergin johtama oikeistohallitus lähti ajamaan lakimuutosta eteenpäin. Norjan elinkeinoelämän keskusjärjestö NHO vastusti lakimuutosta.
Norjan rikoslain uudet pykälät tulivat voimaan tammikuussa 2022. Pykälien perusteella työnantaja voidaan tuomita sakkoihin tai enintään kahden vuoden vankeuteen palkkavarkaudesta tai enintään kuuden vuoden vankeuteen törkeästä palkkavarkaudesta.
Norjan ammattiliittojen keskusjärjestön LO:n tavoite oli, että lakimuutos helpottaisi puuttumista alipalkkaukseen ja työehtojen polkemiseen ja toisi poliisille lisää keinoja puuttua työmarkkinarikollisuuteen.
– Olemme tyytyväisiä, että palkkavarkautta koskevat säännökset kirjattiin rikoslakiin. Se on osoitus siitä, että tätä rikollisuuden muotoa on kohdeltava samalla tavalla kuin muitakin varkauksia. On myös näyttänyt siltä, että oikeuden toteutuminen on ollut luokkariippuvaista: työntekijöitä rangaistaan ankarasti, jos he varastavat työnantajalta, mutta jos työnantaja varastaa työntekijöiltä, siitä ei ole seurannut minkäänlaista rangaistusta, LO:n neuvonantaja Jonas Bals sanoo.
Norjassa ensimmäinen tuomio palkkavarkaudesta tuli syksyllä 2023, kun ravintolanomistaja tuomittiin 30 päivän ehdolliseen vankeuteen. Uhri oli nainen, joka oli työskennellyt tarjoilijana kaksi vuotta ja saanut yli 21 000 euroa vähemmän palkkaa kuin mitä hänen olisi työehtosopimuksen perusteella pitänyt saada. Tapaus paljastui työsuojeluviranomaisen rutiinitarkastuksessa. Sen lisäksi, että ravintolanomistaja tuomittiin ehdolliseen vankeuteen, hän joutui myös maksamaan maksamatta jääneen palkan.
Jonas Bals kertoo, että LO peräänkuuluttaa vielä parannuksia uuden lakikirjauksen soveltamisessa. Lisäksi LO haluaa parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia periä heille kuuluva palkka.
– Rangaistus on vain yksi osa kokonaisuutta. Yhtä tärkeää on varmistaa, että työntekijä saa hänelle kuuluvan palkan.