Margita Klementti on hankejohtaja työ- ja elinkeinoministeriön työelämä 2020 hankkeessa.
Energia virtaa huomion suuntaan!
Pitkään jatkunut heikko taloussuhdanne näkyy melkoisena myllerryksenä työelämässä. Teollisuudesta on hävinnyt 100 000 työpaikkaa runsaan kymmenen vuoden aikana. Tuotantoprosesseja ja organisaatioita on uudistettu, jopa enemmän kuin muissa Euroopan maissa.
Sen sijaan yritysten aktiivisuus tuottaa uusia tuotteita ja palveluita on ollut huomattavasti vähäisempää. Digitaaliseen murrokseen ei ole vielä täysin herätty. Teknologian tuomat mahdollisuudet ovat pitkälti käyttämättä vaikka skenaariot osoittavat sen vievän kolmanneksen työpaikoista seuraavan vuosikymmenen tai kahden aikana.
Viime vuoden lopulla Suomessa oli 363 300 työtöntä työnhakijaa. TEM:n työolobarometrin mukaan vuonna 2013 omaa irtisanomista piti mahdollisena kymmenen prosenttia palkansaajista. Usko siihen, että löytäisi ammattia ja työkokemusta vastaavaa työtä työttömäksi jäätyään, on heikentynyt.
Edellä kuvatut asiat ovat karua todellisuutta suomalaisesta työelämästä kertomatta kuitenkaan kaikkea. Luvut eivät kerro henkilökohtaisesta turvattomuudesta ja epätoivosta. Luvut eivät myöskään kerro kaikkien muutosten vaikutuksia arjen toimintaan ja tuottavuuteen. Luvut eivät myöskään pidä sisällään jatkokertomuksia asioiden kulusta. Luvut eivät kerro muutosten tuomista mahdollisuuksista.
Tosiasioita ei pidä sivuttaa. Voisimme silti enenevässä määrin kiinnittää huomiota myös työelämässä tapahtuviin myönteisiin asioihin. Uusia työpaikkoja syntyy, vaikkakin nettolisäys jää edelleen melko pieneksi. Onneksi harvalle työttömäksi jäävälle työttömyys pitkittyy, vaan avautuu uusia polkuja.
Työelämän kantava voima perustuu kuitenkin työssäolon aikaisiin toimenpiteisiin. Nämä eivät ole vain korjaavia toimenpiteitä vaan myös työviihtyvyyttä, kehittämistä ja tuottavuutta vahvistavia. Kansainvälisesti verraten suomalaiset ovat varsin muutosmyönteisiä ja sitoutuneita oman työpaikkansa kehittämiseen.
TEM:n työolobarometrin mukaan noin puolet palkansaajista koki, että heillä on työpaikalla hyvät mahdollisuudet osallistua toiminnan kehittämiseen. SAK:n työolobarometri 2014 mukaan vaikuttamismahdollisuuksilla on selvä yhteys työpaikan laatuun. Mitä parempi Hyvä työ-luokitus sitä paremmin asiat koetaan, näin myös vaikuttamismahdollisuuksien osalta. Suomalaisten perustaidot ovat tutkimusten mukaan erinomaiset ja näin suurimmalla osalla on mainiot edellytykset ammatillisen osaamisen kehittämiselle. Suurin osa palkansaajista mieltää työpaikkansa sellaiseksi, että siellä voi jatkuvasti oppia uutta. Yli puolet palkansaajista on osallistunut työantajan kustantamaan koulutukseen.
Tulevaa työelämää rakennamme vahvuuksiemme varaan. Lisäksi tarvitsemme ripauksen rohkeutta, jotta uskallamme tehdä asioita toisin kuin ennen. Kohdistetaan huomiomme ja energiamme siihen suuntaan, joka vie meitä eteenpäin. Meillä on yhteinen suunta kohti Euroopan parasta työelämää vuoteen 2020 mennessä.
Margita Klementti