EMU johtaa eurooppatason tulopolitiikkaan (18.5.1999)

– Yhteismarkkinoilla sekä työllisyyden parantaminen että kilpailukyvyn kehittäminen vaativat ennen pitkää tulopolitiikan kaltaisia rakenteita, totesi SAK:n johtaja Pekka Ahmavaara ”Eurooppalainen iltapäivä” -tilaisuudessa tiistaina. Ahmavaara arvioi puheessaan EU-jäsenyyden ja Emun parantavan ay-liikkeen asemaa ja toimintaedellytyksiä spekuloivaa pääomaa vastaan.

– Taloudellisen laman ja suurtyöttömyyden oloissa on EU:n jäsenmaissa eri tavoin mutta kansallisesti yhteistuumin pyritty parantamaan maan suhteellista kilpailukykyä ja työllisyyttä palkkakehitystä ja inflaatiota hillitsemällä. On tehty erilaisia työllisyyssopimuksia, työn liittoja, maltillisia tupoja. Ne ovat olleet välttämättömiä ja järkevää politiikkaa. Ammattiyhdistysliikkeen kannalta ne ovat kuitenkin johtamassa negatiiviseen palkkakilpailuun, kierteeseen, jossa kansallinen ay-liike toisensa perään sopii muita alemmista palkankorotuksista työllisyyden hoidon ja kansallisen edun nimissä.

– Tästä syystä ay-liike pitää palkkapolitiikan koordinointia tärkeänä asiana. Vain yhteisvoimin EU:n sisällä voidaan varmistaa palkansaajien kohtuullinen osuus kansan- ja yhteismarkkinoiden tulosta.

Varsinaisen sopimistoiminnan Ahmavaara arvioi Euroopan Ammatillisen Yhteisjärjestö EAY:n tavoin etenevän ala- ja sektorikohtaisesti. Tämä korostaa kuitenkin Ahmavaaran mielestä EAY:n roolia neuvottelujen koordinoijana.

– Tilanne ja tavoite on tuttu Suomessakin: jos työehtosopimusneuvottelut käydään vain alakohtaisina, ratkaisujen solidaarisuus on heikko ja syntyy helposti nokituskierros, jossa kaikki ennen pitkää häviävät.

– Suunta on kuitenkin aivan selvä ja kiistaton. Eurooppa-tason työehtosopimuksia tarvitaan ja niitä tullaan tekemään. Yhteisiä sisämarkkinoita on säädeltävä myös työvoiman käytössä. Tämä merkitsee ylikansallista yhteistyötä, kansallisten ay-liikkeiden strategista liittoa, jossa ne yhdessä valvovat ja kehittävät työntekijöiden etua, Ahmavaara arvioi.