Elinkeinopoliittinen yhteistyö palvelualojen menestyksen tukena
– Palvelualojen kasvu voi perustua vain pitkäjänteiseen palvelutuotannon kehittämiseen. Palkkoja laskemalla tai työsuhteita pilkkomalla ei synny kestäviä työpaikkoja, totesi SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen tänään Helsingissä.
SAK:n palvelualojen elinkeinopoliittisessa seminaarissa puhuneen Ihalaisen mukaan palveluiden laadun kehittäminen, työntekijöiden ammatillisen osaamisen vahvistaminen ja uusien palveluiden ideointi luovat pohjaa palveluyhteiskunnalle. Palvelualojen työntekijät ovatkin valmiita kehittämään palvelutuotantoa yhdessä yritysten kanssa.
SAK esitti syksyllä työmarkkinaosapuolille uudenlaista yhteistyötä elinkeinopolitiikassa. Kullekin toimialalle olisi pikaisesti laadittava oma elinkeinopoliittinen kasvustrategiansa. Uudenlaisen elinkeinopoliittisen yhteistyön avaaminen työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen kesken on välttämätöntä tilanteessa, jossa teollisuudesta on menetetty kiihtyvällä vauhdilla työpaikkoja ja palveluelinkeinoissa työpaikkojen lisäys on jäänyt vaatimattomaksi.
– Viime vuonna palvelualojen työpaikat lisääntyivät jonkin verran mutta ne eivät riittäneet korvaamaan teollisuudessa menetettyjä työpaikkoja. Työllisyyden paranemisen kannalta kotimainen ostovoima ja palvelualojen elinkeinojen menestys ovat kuitenkin avainasemassa, Ihalainen totesi
Finnveran lainoja ja takauksia myös palveluyrityksille
– Palvelualoille syntyi vuosina 1994-2001 pääosa työllisyyden nettolisäyksestä eli 240 000 uutta työpaikkaa. Jotta työllisyysaste voisi lähestyä tavoitteeksi asetettua 75 prosenttia vuoteen 2010 mennessä, Suomessa tarvitaan vielä lisää noin 275 000 työpaikkaa. Tavoite on erittäin vaativa. On selvää, että niistä pääosan on edelleenkin synnyttävä yksityisille palvelualoille. Se edellyttää, että Suomi muuttuu itsepalveluyhteiskunnasta entistä enemmän palveluyhteiskunnaksi, Ihalainen korosti.
Palvelualojen merkityksen kasvun on Ihalaisen mukaan näyttävä myös valtion harjoittamassa elinkeinopolitiikassa. Palvelualojen kasvulle on luotava edellytyksiä paitsi kotimaassa myös lähialueilla, sillä suomalaisyritykset voisivat vallata markkinoita myös laajentuvasta EU:sta sekä Venäjältä.
– Valtion erityisrahoitusyhtiötä Finnveraa koskevaan lainsäädäntöä onkin uudistettava siten, että yhtiön toimiala kattaa myös palveluyritysten riskirahoituksen. Siten Finnveran lainat ja takaukset saadaan nykyistä laajemmin myös kaikkien palvelualan yritysten käyttöön, Ihalainen esitti.
Muita Palveluissako tulevaisuus -seminaarin puheenvuoroja
– Ann Selin: Palvelualojen kestävän menestyksen edellytykset
– Arto Ojala: Globaali kilpailu edellyttää yrityksiltä jatkuvaa uudistumista (Palvelutyönantajien Internet-palvelu)