EKP taistelee deflaation uhkaa vastaan
– Se kuitenkin osoittaa Euroopan keskuspankin reagoivan nyt nopeasti huonoihin uutisiin eurotaloudessa. Inflaatio euroalueella jäi lokakuussa vain 0,7 prosenttiin, mikä käynnisti arvelut hintatason alenemisesta eli deflaatiosta.
Deflaatio eli hintatason yleinen halpeneminen on myrkkyä talouskasvulle: Jos kuluttajat uskovat hintojen laskevan tulevaisuudessa, he siirtävät kulutustaan tulevaisuuteen halvempien hintojen toivossa. Tällöin voidaan puhua deflaatioansasta, jossa odotukset hintojen alenemisesta ruokkivat itseään ja lopettavat talouskasvun.
Deflaatio ei tällä hetkellä suoraan uhkaa Suomea, mutta kriisimaissa se on todellinen vaara. Välillisesti kriisimaiden ongelmat heijastuvat myös Suomeen, kun vientivetoinen taloutemme ei lähde kunnolla kasvuun osan Eurooppaa rämpiessä deflaatioansassa.
– Deflaatio ja talouskasvun hidastuminen uhkaavat oleellisesti Euroopan talouskehitystä. Ensi vuodelle on odotettu orastavaa kasvua, mutta heikomman kehityksen riskejä on Euroopassa edelleen enemmän kuin toivonpilkahduksia, huomauttaa SAK:n pääekonomisti Olli Koski.
Deflaation muita talouskasvua heikentäviä piirteitä ovat lainaamisen väheneminen, kun odotetaan esimerkiksi asuntojen arvojen laskevan. Velallisten asema heikkenee vakuusarvojen alentuessa, jolloin he kuluttavat vähemmän.
Uhkana ovat myös maksuvaikeudet. Pitkäaikaisemmasta deflaatiosta seuraa tarve alentaa palkkoja. Se vähentäisi kulutusta tai lisäisi entisestään työttömyyttä.
– Deflaatioansa on uusin uhka Euroopalle. Nyt tarvitaan EKP:n ja jäsenmaiden koordinoituja toimia, joilla talouskehitys käännetään kasvuun. EKP:n päätös on oikeansuuntainen, mutta yksistään riittämätön, Koski huomauttaa.
– Seuraavia askeleita Euroopassa tulisi olla pankkisektorin tervehdyttäminen ja finanssipolitiikan mitoittaminen paremmin kasvua edistäväksi, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön pääekonomisti Olli Koski linjaa.
