EK:n hallitukseen kuuluvat yritykset kouluttavat vaihtelevasti

Palkkatyöläinen selvitti asiaa soittamalla yritysten pääluottamusmiehille. Isoissa konserneissa valittiin yksi yksikkö, jonka pääluottamusmiestä haastateltiin. Kysely tehtiin niihin yrityksiin, jotka olivat edustettuina hallituksessa, joka hyväksyi raamisopimuksen, mutta torppasi nyt syksyllä raamissa sovitut koulutuspäivät.

Haastattelujen perusteella työntekijät saavat huonoiten koulutusta palvelualalla. Teollisuudessa tilanne vaihtelee, mutta valtaosassa suurista konserneista työntekijöillä on melko hyvät mahdollisuudet päästä koulutukseen. Siksi tuntuukin oudolta, miksi EK vastustaa niin jyrkästi koulutuspäivien toteuttamista. Monissa yrityksissä kolme koulutuspäivää vuodessa toteutuu jo. Laki koulutusoikeudesta toisi lisäksi yrityksille verohelpotuksia.

Työmotivaatio kärsii

Isoista yrityksistä Kemira on viime vuosina laistanut henkilöstönsä kouluttamisen. Oulun tehtaan pääluottamusmiehen Tomi Juntusen mukaan koulutusta ei vuoden 2008 jälkeen ole ollut käytännössä lainkaan tarjolla. Juntusen mielestä suurin syyllinen tilanteeseen on jatkuvat organisaatiomuutokset yt-neuvotteluineen ja irtisanomisineen.

Juntunen sanoo, että työntekijöitä kouluttautuminen kyllä kiinnostaa ja tästä on viestitetty myös työnantajalle.

– Mahdollisuus oman ammattitaidon kartuttamiseen lisäisi työmotivaatiota. Koulutusoikeuden toteutuminen olisikin tosi hyvä juttu.

Laatu heikkenee

Taloudellinen taantuma on saanut monet yritykset pidättyväisiksi henkilöstökoulutuksen suhteen, vaikka juuri matalasuhdanteessa olisi viisasta satsata henkilöstön osaamiseen. Salolaisessa metallialan perheyrityksessä Leinovalussa on toimittu näin.

– Pakollinen koulutus hoidetaan, mutta mitään muuta koulutusta ei nyt ole, kertoo pääluottamusmies Lasse Helskyaho.

Helskyahon mukaan tarvetta olisi muun muassa valurin oppisopimuskoulutukseen, sillä yritykseen on palkattu uutta väkeä.

– Tuotteiden laatu on huonontunut ja minusta siihen on syynä koulutuksen puute. Kolmen päivän koulutusoikeus olisi meille oikein tarpeellinen.

Osa-aikaisia ei kouluteta

Keskon varastotyöntekijät pääsevät vain harvoin koulutukseen, vaikka halukkuutta oman ammattitaidon kehittämiseen ja laajentamiseen monella työntekijällä onkin, sanoo pääluottamusmies Petri Järvinen. Hän edustaa Vantaan keskusvaraston työntekijöitä.

– Koulutusoikeuden toteutuminen auttaisi meitä taatusti. Pelkkä työhön perehdyttäminen ei riitä, vaan tarvitaan myös ammatillisia edellytyksiä ja työmarkkinakelpoisuutta parantavaa koulutusta.

SOK:n puolella tilanne ei ole juuri parempi. HOK-Elannon kaupan alan työntekijöitä edustava pääluottamusmies Harry Vainio sanoo, että työnantajan tarjoama koulutus kohdentuu kokoaikaisiin työntekijöihin ja työnjohtoon. Esimerkiksi kassamyyjät ovat valtaosin osa-aikaisia eivätkä juuri pääse osallisiksi koulutuksesta.

– Työnantaja väittää, että kolme vuosittaista koulutuspäivää toteutuu jo meillä. Ongelma on, että se ei toteudu läheskään kaikkien kohdalla, sanoo Vainio.

Mieluiten täsmäkoulutusta

Työnantajat tarjoavat mieluiten kiinteästi työtehtäviin liittyvää koulutusta. Vaikeampi on päästä omaa ammattitaitoa kehittävään ja laajentavaan koulutukseen. Näin on Wärtsilässä, Konecranesissa ja Sanoma Newsissä, vaikka henkilöstön edustajat kuvaavatkin työnantajiaan lähtökohtaisesti koulutusmyönteisiksi.

Esteenä koulutukselle ovat myös niukat henkilöstöresurssit. Koulutukseen on vaikea osallistua, kun työntekijöiden määrä on vedetty minimiin, kertoo pääluottamusmies Jorma Paajanen Metsä Groupiin kuuluvalta Äänekosken tehtaalta.

Juttuun on haastateltu mainittujen lisäksi henkilöstön edustajia Lemminkäiseltä, Fazerilta, Finnairilta ja ISS Palveluista.

Pirjo Pajunen