Edustajakokous sysää muutokseen
SAK:n viimeinen edustajakokous on samalla lähtölaukaus järjestön uudistumiseen. Kokouksen asialistalla on muun muassa SAK:n sääntöjen uudistaminen.
Runsas vuosi on valmisteltu uutta keskusjärjestöä ja SAK:n edustajakokousta kohti on menty matalalla profiililla. Kun STTK:n liitot sysäsivät keskusjärjestöhankkeen mahdollisesti aikalisälle, tämä muuttaa SAK:n edustajakokouksen asialistaa. Edustajakokoukseen mennään kaksilla raiteilla, joille yhteistä on muutoksen vääjäämättömyys.
SAK:n 19. edustajakokous on joka tapauksessa viimeinen SAK:n edustajakokous, sillä sääntömuutosehdotuksen mukaan SAK siirtyy edustajistomalliin. Sääntömuutos tehdään edustajakokouksen alkajaisiksi.
− Sääntömuutos voi vaikuttaa byrokratialta, mutta todellisuudessa se on iso asia SAK:n uudistumisen kannalta. Edustajisto on edustajakokousta ketterämpi päätöksentekijä nopeasti muuttuvassa maailmassa, arvioi edustajakokousvalmisteluja vetävä hallintojohtaja Eija Hietanen.
Nyt SAK:n korkein päättävä elin on viiden vuoden välein kokoontuva edustajakokous. Jatkossa edustajisto kokoontuu kahdesti vuodessa ja näin järjestö voi tehdä suuria päätöksiä nopeastikin.
Nykyisen jäsenmäärän perusteella edustajakokouksessa valittavaan edustajistoon tulee 129 jäsentä. Valittava hallitus on hieman nykyistä pienempi.
Etuja valvottavana
Hallintojohtaja Eija Hietasen mukaan liitot ovat olleet UK-hankkeen rinnalla varsin aktiivisia myös tehdessään esityksiä SAK:n edustajakokoukselle. Liitoilta on tullut peräti 39 aloitetta, joista valtaosa liittyy isoihin edunvalvonnallisiin asioihin.
Vaikka keskusjärjestöt eivät jatkossa neuvottelisi sopimuksista, kuten Elinkeinoelämän Keskusliitto on linjannut, niin SAK:ta tarvitaan neuvottelemaan, vaikuttamaan ja lobbaamaan entistä enemmän.
Liitot esittävät mm veronumeron laajentamista, vaikuttamista julkisen palvelutuotannon asemaan, vaativat valtion omistajapolitiikan vahvistamista, työsuhdeturvan parantamista, nollasopimukset kieltävän lain voimaansaattamista ja samapalkkaisuuden edistämistä.
Kokous saa käsiteltäväkseen myös esityksen, joka edellyttää oikeudenmukaista siirtymää digimurroksessa koskevaa toimenpideohjelmaa.
Digitalisaatio haastaa SAK:n
Digitalisaatio on tuonut uusia työn muotoja ja jatkossa työ muuttuu entistä kiivaammin.
− Liitot ovat kantaneet huolta, miten digitalisaatio vaikuttaa työhön. Se vie ja tuo työtä sekä asettaa samalla melkoisen koulutushaasteen. Onkin tarkoitus, että edustajakokouksessa järjestetään erityisistunto työn murroksesta. Siinä olisi asiantuntijapuheenvuoroja ja edustajat pääsisivät kertomaan kokemuksensa.
Eija Hietanen ennakoi, että aiheesta voitaisiin tehdä kannanotto kokouksen päätökseksi. Se varmaankin sisältäisi enemmän vielä kysymyksiä kuin valmiita vastauksia, mutta se toimisi oivallisena lähtölaukauksena SAK:n uudistamiseen.
− Tuli uusi keskusjärjestö tai ei, niin edustajakokous on SAK:n uudistumisen lähtölaukaus. Meidän liitot ovat uuden keskusjärjestön strategian kannalla, enkä ole kuullut irtautumishaluista. Näin SAK:laisessa kentässä ollaan joka tapauksessa motivoituneita uudistumaan.
Aino Pietarinen