Edunvalvonta on perusoikeus
Ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi on paalutettu perustuslakiin. Demokraattiset maat Suomi mukaan lukien noudattavat myös kansainvälisiä sopimuksia, joilla ay-oikeudet on turvattu.
Ay-oikeus voi toteutua ay-kokouksina työpaikalla. Monissa työehtosopimuksissa on kirjauksia, että paikallinen ammattiyhdistys tai työhuonekunta voi kokoustaa työnantajan tiloissa vaikkapa kahvi- tai lounastauolla. Ay-kokoukset eivät kuitenkaan saa häiritä työntekoa.
Perusoikeuteen kuuluu myös lakko. Kun työehtosopimukset ovat katkolla, työntekijäkunta voi lakolla painostaa työnantajapuolta työsuhteen etujen parannuksiin. Lomautus- ja irtisanomistilanteissa työntekijät saattavat marssia ulos määräajaksi. Ulosmarssit tulkitaan useimmiten laittomiksi lakoiksi, mutta nekin ovat osa demokratiaa. Työntekijät kokevat ainoaksi mahdollisuudeksi ilmaista mielipidettään saneeraustilanteissa mielenosoituksellisella ulosmarssilla.
Luottamusmies valvoo ja kehittää
Suomalaisessa työmarkkinamallissa järjestäytyneitä palkansaajia edustaa työpaikalla luottamusmies. Oikeus valita luottamusmies ja luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet kumpuavat työehtosopimuksesta, eivät laista. Silloin kun tessin mukaan valitaan luottamusmies, myös järjestäytymättömän työnantajan on neuvoteltava työpaikalla palkansaajien edusmiehen kanssa. Tästä perusoikeudesta ja -velvollisuudesta on kevään mittaan taitettu peistä.
Ay-oikeudet kulminoituvat pitkälti luottamusmieheen. Hän on paitsi valitsijoidensa edustaja, myös liiton edustaja työpaikalla. Luottamusmiehen tehtävä on valvoa, että liiton solmimaa työehtosopimusta noudatetaan. Työnantajalla on sama velvollisuus, kuuluipa hän työnantajajärjestöön tai ei.
Luottamusmies valvoo, mutta myös sopii ja yhä enemmän kehittää työpaikan asioita henkilöstön edustajana. Noin puolet SAK:laisista luottamusmiehistä kokee, että paikallinen sopiminen työpaikalla sujuu hyvin.
Luottamusmiesten sopimisvalta työsuhteen ehdoista perustuu sekin työehtosopimukseen. Useimmat liitot kirjaavat työehtosopimukseen selkeästi, mistä sovitaan, kuka sopii ja minkä rajan alle työpaikalla ei voi sopia. Tätä kutsutaan tessin perälaudaksi, joka on palkansaajille tuki säilyttää työehtonsa.
Jos työnantajan ei tarvitse noudattaa mitään työehtosopimusta eikä siis luottamusmiestä voida valita, henkilöstö voi valita itselleen luottamusvaltuutetun. Valintaan saavat osallistua kaikki työpaikan palkansaajat, kuuluivatpa he ammattiliittoon tai eivät. Sen sijaan luottamusmiehen valintaan saavat osallistua vain ammattiliiton jäsenet. Luottamusvaltuutettu ei korvaa luottamusmiestä, jos sellainen on valittu.
Vahvennettu irtisanomissuoja
Luottamusmiehellä on lain mukaan vahvennettu irtisanomissuoja. Näin siksi, että palkansaajat ylipäätään rohkenisivat lähteä tehtävään, jossa voi joutua tiukkoihinkin paikkoihin työnantajan kanssa. Luottamusmiehenä toimiminen ei saisi vahingoittaa henkilön urakehitystä eikä työskentelyä yrityksessä luottamusmiestehtävän jälkeen.
Palkansaajan laittomasta irtisanomisesta tuomitaan keskimäärin kuudesta kymmenen kuukauden palkkaa vastaavaan hyvitykseen, mutta luottamusmiehillä hyvitys liikkuu 15–20 kuukauden palkkaa vastaavissa erissä.
Leena Seretin
Lähteet: Perustuslaki, työehtoasioiden päällikkö Annika Rönni-Sällinen ja lakimies Anu-Tuija Lehto SAK:sta.