Demokratia- ja luottamusvaje tulee rahavallan ja kansanvallan väliin
SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen:
Globalisaatio on historiallisesti ollut – paljolti viennin varaan rakentuvalle Suomelle – voittopuolisesti mahdollisuus. Näin on varmasti jatkossakin.
Viimeaikaiset massiiviset irtisanomiset mm. metsäteollisuudessa ovat nostaneet esille sen tosiasian, että muutoksen kourissa palkansaajien asema ja turvallisuus on kuitenkin heikko. Sijoittajien ja levottoman pääoman tuotto-odotukset ja pikavoitot tallovat alleen työntekijöiden turvan ja työpaikat. Enää ei riitä, että sitoudut ja teet työsi hyvin. Ihmisiä kalvaa tarpeettomuuden, turvattomuuden ja nöyryytyksen tuoma paha olo.
Stora Enson Summan ja Kemijärven tehtaiden alasajot paljastavat kaksi periaatteellista asiaa: Ensinnäkin, että yritykset ja yhteiskunta eivät ole etukäteen suunnitelmallisesti varautuneet huolehtimaan ihmisten kohtaloista ja siirtymisestä uuteen työhön tai sen edellyttämään koulutukseen. Siksi esittämäni valmiussuunnitelmat tällaisten tilanteiden varalle ovat tarpeen. Valmiussuunnitelman rakentamisen tarpeellisuus on nyt todettu laajasti ja sitä koskeva valmistelutyö käynnistyy. Tämä on hyvä asia siitäkin syystä, että rakennemuutokset ja -järjestelyt eivät jää näihin työpaikkoihin.
Toinen ja erittäin syvälle demokratian toimivuuteen ja kansalaisten luottamukseen liittyvä ongelma nousee esiin: päättäjien ja poliittisen järjestelmän voimattomuus tai kyvyttömyys toimia markkinavoimien puristuksessa ihmisiä puolustavasti. Ärhäkän, itseriittoisen markkinatalouden lainalaisuudet syövät uskoa demokraattiseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen. Demokratia- ja luottamusvaje tulee nyt rahavallan ja kansanvallan väliin.
Koko sodan jälkeisen historiamme ajan Suomen pärjäämisen ja tuloksen tekemisen ydin on ollut luottamus ja yhteistyö myös työelämässä. Nyt nämä peruspilarit horjuvat mm. irtisanottujen ihmisten silmissä. Tämä vaikuttaa laajemminkin työntekijöiden ajatteluun muillakin työpaikoilla.
Yhteistyölle rakentuvien toimijoiden, kuten ay-liikkeen, työ käy myös vaikeaksi jos työntekijöiden työllisyydestä ja muutosturvallisuudesta ei kanneta yhteisvastuullisesti huolta. Elinkeinoelämä kylvää liikaa vastakkainasettelun siemeniä ja radikalisoi toimillaan myös työmarkkinatoimintaa.
Perheystävälliset työpaikat pärjäävät kilpailussa työvoimasta
Lapsiperheet ovat entistä tiukemmalla työn ja perhe-elämän tasapainottelussa. Lähivuosien yhteiskunnallisen uudistustyön pitäisi tehdä oikeutta lapsiperheille. Suomessa on kuitenkin syntyvyys pysynyt eurooppalaisittain verrattuna korkealla tasolla. Jotta jatkossakin voidaan turvata korkea syntyvyys ja se, että kaikki periaatteessa voivat ja haluavat hankkia lapsia, tarvitaan parempia joustoja perhe-elämän hyväksi. Tarvitaan perheystävällisiä työpaikkoja.
Hyvät ja toimivat palvelut mahdollistavat työssäkäynnin. Päivähoitopalveluja tulee joustavoittaa niin, että niitä olisi paremmin tarjolla myös muille kuin päivätyössä kävijöille. Pienituloisille tulee jatkossakin säilyttää mahdollisuus maksuttomaan päivähoitoon. Osapäivähoitoa ja osapäivähoidon maksuja tulee kehittää todelliseksi vaihtoehdoksi. Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito on merkittävä tuki pienten koululaisten vanhemmille ja näitä palveluja tulee parantaa.
Vanhempainvapaakausi 10 kuukaudesta yhteen vuoteen
Vanhempainrahakausi päättyy nykyisin lapsen ollessa n. 10 kuukauden ikäinen. Monet haluavat hoitaa lastaan vähän pidempään kotona. Alle yksivuotiaan perushoitoon päivähoidossa tarvitaan myös paljon aikaa ja huolenpitoa.
Vanhempainrahakautta tulisikin pidentää siihen asti, kunnes lapsi täyttää vuoden ja samalla parantaa osittaisen hoitovapaan ja -hoitorahan käyttömahdollisuuksia. Näin vanhemman poissaolo kokonaan työelämästä ei tulisi kovin pitkäksi, varsinkin kun tiedetään pitkien poissaolojen aiheuttavan hankaluuksia työelämään palaamisessa. Samalla isien osuutta perhevapaiden käyttämisessä tulee lisätä. PAM on toiminut erinomaisena päänavaajana saamalla sopimuksiin äitiysvapaan rinnalle palkalliset (kuuden päivän) isyysvapaat. Näin tulee edetä myös muilla työmarkkalohkoilla.
Pitemmällä tähtäimellä vanhempainetuudet on syytä eriyttää sairausvakuutuksesta erilliseksi vanhempainvakuutukseksi. Mahdolliset perhevapaakustannusten lisätasaukset tulee rahoittaa pääosin työnantajien keskinäisillä maksuilla.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen puhui lauantaina Metallityöväen liiton perhetapahtumassa Ikaalisissa.