COP29: Työntekijät tarvitsevat ilmastorahoitusta oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseen

Uusi kunnianhimoinen pitkän aikavälin sopu ilmastorahoituksesta on SAK:n, Akavan ja STTK:n keskeinen tavoite YK:n COP29-ilmastokonferenssissa. Vähähiiliseen talouteen siirryttäessä ilmastorahoitus mahdollistaa reilun murroksen työntekijöille.

– Viime vuonna ilmastokokouksessa hyväksyttiin oikeudenmukaisen siirtymän työohjelma, joka on ollut työntekijöiden pitkäaikainen tavoite. Nyt työohjelman tavoitteet ja toimet on saatava myös osaksi ilmastorahoitusta, SAK:n johtava asiantuntija Pia Björkbacka toteaa.

Rahoitusta on kohdennettava laadukkaiden työpaikkojen luomiseen. Niitä saadaan kehittämällä työtekijöiden osaamista esimerkiksi jatkuvalla oppimisella ja oppisopimuskoulutuksella sekä tukemalla uuteen työhön siirtymistä.

Työturvallisuus on huomioitava nykyistä paremmin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Työmarkkinaosapuolten välinen toimiva vuoropuhelu yrityksissä, toimialoilla ja kansallisella tasolla on keskeinen edellytys varmistaa oikeudenmukainen siirtymä.

Tällä hetkellä ilmastonmuutoksille erityisen alttiilla alueilla asuu noin 3,3 miljardia työntekijää, heistä suuri osa kehitysmaissa. Ilman kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa vuoteen 2030 mennessä jopa 130 miljoonia ihmistä on vaarassa ajautua äärimmäiseen köyhyyteen, koska talous ja työmarkkinat voivat romahtaa paikallisten talouksien ja työmarkkinoiden romahdettua. Nykyinen 100 miljardin euron vuosittainen ilmastorahoitus ei ole riittävä.

– Suomessakaan vihreän siirtymän investoinnit eivät etene riittävän nopeasti, vaikka ne loisivat Suomelle talouskasvua. Toimia vauhditettaessa rahoitusinstrumentteihin on sisällytettävä sosiaalisia kriteereitä, kuten tukea työntekijöiden järjestäytymiseen ja sitoutumista vähintään työehtosopimusten mukaisiin palkkoihin, STTK:n asiantuntija Jaakko Haikonen korostaa.

Työntekijöille tärkeimmät toimet on tunnistettava kansallisesti, jotta paikalliset ja toimialakohtaiset työllisyysvaikutukset kyetään ennakoimaan ja osaaminen vihreässä siirtymässä varmistaa. Ilmastotoimien rinnalla kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa on aina suunniteltava myös oikeudenmukaisen siirtymän turvaavat politiikkatoimet.

Ilmastokriisi on jo täällä, ja vuosi 2024 on mittaushistorian kuumin. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on varoittanut, että kaikkialla maapallolla tullaan kokemaan lisää vakavia seurauksia ekosysteemeille ja ihmiskunnalle aiheuttavia ilmastotuhoja.

– Ilmastokokouksessa hallitusten on otettava kriisi tosissaan, jotta maailman keskilämpötilan nousu saadaan rajattua 1,5 asteeseen vuoteen 2100 mennessä, Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä korostaa.

YK:n ilmastokokous COP29 järjestetään Bakussa, Azerbaidžanissa 11.–22. marraskuuta. SAK:n johtava asiantuntija Pia Björkbacka osallistuu Suomen viralliseen delegaatioon palkansaajien yhteisenä edustajana.