Kilpailuttaminen on lisännyt kuljettajien kiirettä.
Bussiliikenteen kiristynyt kilpailu rasittaa kuljettajia
Linja-autoliikenteen kilpailuttaminen ei ole laskenut alan palkkatasoa. Sen sijaan työntekijöiden kiire ja epävarmuus ovat lisääntyneet merkittävästi. Tämä käy ilmi tuoreesta Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksesta.
Työntekijöiden kokema epävarmuus työpaikkansa säilymisestä on lisääntynyt edelliseen vuonna 2003 tehtyyn tutkimukseen verrattuna. Alan työntekijät kokevat epävarmuutta työsuhteestaan enemmän kuin suomalaiset työntekijät keskimäärin. Tämä käy ilmi, kun tuloksia verrataan Tilastokeskuksen työolotutkimukseen.
Yli puolet tutkimukseen vastanneista oli sitä mieltä, että aikataulut ovat liian kireät ja aikataulussa pysyäkseen on ajettava ylinopeutta.
– Tämä on riski paitsi työturvallisuudelle myös liikenneturvallisuudelle, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen paheksuu.
Bussin kuljettajien työehtojen säilymisen on turvannut ns. Lonka-sopimus, jonka mukaan kilpailutuksen voittaneen yrityksen on palkattava hävinneen yrityksen työntekijät entisillä työehdoilla.
– Lonka-sopimuksesta hyötyvät niin työnantajat kuin työntekijät. Kilpailutuksen voittavien yritysten olisi vaikea palkata äkkiä suuri määrä ammattitaitoisia työntekijöitä, jotka tuntevat reitit jo entuudestaan.
Lonka-sopimuksen piirissä on 75 prosenttia linja-autonkuljettajista. Sopimus kattaa 26 suurinta kaupunkia lähialueineen Suomessa. AKT:n tavoitteena on laajentaa sopimus kattamaan kaikki linja-autonkuljettajat.
Kilpailutuksen hyötyjä vaikea osoittaa
Viranomaisilla ja kuntapoliitikoilla on tutkimuksen mukaan varsin hatara käsitys siitä, mitä hyötyä kilpailutuksesta on ja mihin mahdolliset kustannussäästöt kanavoituvat. Bussiliikenteen kilpailuttaminen on vahvistanut kuntataloutta, mutta säästöt ovat olleet tilapäisiä. Liikennemääriin ja lipun hintoihin kilpailutuksella ei näytä olleen vaikutusta.
Tutkimuksen kyselyosuuteen vastasi 567 AKT:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n bussinkuljettajajäsentä pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksessa selvitettiin myös liikenteen väyläinvestointien ja kunnossapidon tarvetta sekä arvioitiin rautatieliikenteen määrään vaikuttavia tekijöitä ja rataverkon kuntoa.
Tutkimuksen ovat rahoittaneet AKT, Raideammattilaisten Yhteisjärjestö, Rautatievirkamiesliitto ja Veturimiestenliitto.
Pirjo Pajunen/SAK