Britannia kieltää nollatuntisopimukset
Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat kesäkuun lopulla (HS 25.6.). Britannian kauppaministeri Vince Cable kertoi, että maa aikoo kieltää työantajilta nollatuntisopimusten käytön kokonaan.
Kiellon taustalla vaikutti havainto, että nollatuntisopimuksia käytetään maassa luultua enemmän. Niiden on arvioitu lisääntyneen vuosina 2007–2008 alkaneen finanssikriisin myötä. Nollatuntisopimukset kieltävä laki astuu voimaan Britanniassa arviolta ennen ensi vuoden vaaleja.
Nollasopimuksilla tarkoitetaan vaihtelevan työajan sisältäviä työsopimuksia, joissa työaika on nollan ja jonkin tuntimäärän välillä. Työntekijä kutsutaan töihin tarvittaessa.
Britannian ammatillinen keskusjärjestö Trade Union Congress TUC pitää kieltoa tervetulleena, mutta ei usko sen ratkaisevan koko ongelmaa. Järjestön tiedotteen mukaan työntekijöiden näkökulmasta olisi tärkeää, että heillä olisi tae viikkokohtaisesta minimimäärästä työtunteja ja niiden mukaan maksettu minimipalkka.
Suomessa nollasopimuksia on käytetty etenkin palvelualoilla ja yhä enenevässä määrin myös teollisuudessa. Nyt ilmiö on yleistymässä myös julkisella sektorilla.
Nollasopimukset ovat työelämän arkipäivää yhä useammalle työntekijälle, mutta vain harva työntekijä haluaa itse tällaisen työsopimuksen, kirjoittivat SAK:n vastaava työehtoasiantuntija Katarina Murto ja SAK:n lakimies Minna Tanska Helsingin Sanomien mielipideosastolla (HS 19.7).
– Työnantajat perustelevat nollatyösopimusten käyttöä joustavuuden tarpeella, työn määrän ennakoimattomuudella sekä kysynnän ja tuotannon vaihteluilla. Epämääräiset työsopimukset aiheuttavat kuitenkin työntekijöille jatkuvaa epävarmuutta toimeentulosta sekä työsuhteeseen ja sosiaaliturvaan liittyvien etuuksien menetyksiä.
Lue Katariina Murron ja Minna Tanskan koko kirjoitus Nollasopimukset työelämässä lopettava SAK:n blogista.
