Biotalous yhdistää suurta ja pientä
Pääluottamusmies Jorma Paajanen myhäilee tyytyväisenä. Uusi biotuotetehdas turvaa työpaikat ja synnyttää uutta työtä. Fiilikset ovat hyvät, myöntää Jorma Paajanen. Työntekijöihin on palannut innostus ja iloisuus, kun epävarmuus tulevasta on hälvennyt.
Tieto uuden biotuotetehtaan rakentamisesta yllätti työntekijät myönteisesti.
– Olimme huolissamme, vaikka siihen luotimme, että sellulla on markkinoita myös tulevaisuudessa. Oli kuitenkin aikamoinen uutispommi, kun kerrottiin, että yhtiö rakentaa kokonaan uuden tehtaan, Jorma Paajanen sanoo.
Kyse ei ole pienestä panostuksesta, vaan metsäteollisuuden historian suurimmasta investoinnista Suomessa. Tehdasinvestoinnin arvo on 1,2 miljardia euroa.
Uusi tehdas valmistaa korkealaatuista havu- ja koivusellua kartongin, pehmo- ja painopaperin sekä räätälöityjen erikoistuotteiden raaka-aineeksi.
Metsä Group uskaltautui jätti-investointiin, sillä havusellun kysyntä maailmalla kasvaa tasaisesti, arviolta noin kaksi miljoonaa tonnia vuoteen 2025 mennessä. Suurinta kasvu on Kiinassa. Elintason nousun myötä pehmopaperien, kuten talous- ja wc-paperin, kulutus kasvaa. Valtaosa uudella tehtaalla valmistettavasta lisäsellusta myydään ulkomaille, pääasiassa Aasiaan.
Ympäristöystävällisyys lähtökohtana
Sellutehtaissa noin puolet käytetystä puuraaka-aineesta päätyy selluksi. Biotuotetehtaassa puuraaka-aine ja tuotannon oheistuotteet hyödynnetään tuotteiksi ja bioenergiaksi sataprosenttisesti.
– Tehdas tulee valmistamaan sellun lisäksi paljon muitakin biotuotteita ja tuottamaan bioenergiaa yli oman tarpeensa. Se ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita, selittää Metsä Fibren tehtaan johtaja Camilla Wikström.
Uusi tehdas on valmistuttuaan energia-, materiaali ja ympäristötehokkuudeltaan maailman huippua. Tehtaan tuotantokapasiteetti on kolminkertainen nykyiseen verrattuna.
– Siitä huolimatta pystymme toimimaan nykyisen tehtaan ympäristöluvan päästörajoissa ja jätevesilupaehtojen mukaisesti.
Tehtaan sulfaattipäästöt vesistöön pienenevät ja myös hajukaasuja syntyy nykyistä vähemmän.
Käynnistyessään tehdas lisää uusiutuvan energian osuutta Suomessa yli kahdella prosenttiyksiköllä. Sähköä tehdas tuottaa lähes kaksi ja puolikertaa sen, mitä itse kuluttaa, ja kaikki energia tuotetaan puusta.
Yhteistyöllä paras tulos
Camilla Wikström korostaa, että hyvä yhteistyö henkilöstön kanssa on ensiarvoisen tärkeää, jotta mittava projekti saadaan vietyä onnistuneesti maaliin. Työntekijät on otettu mukaan tehtaan suunnittelu- ja rakennusvaiheeseen, sillä heillä on osaamista, joka halutaan saada hyödynnettyä. Samalla työntekijät sitoutetaan projektiin.
– Me haluamme hyvän ja toimivan tehtaan, jossa valmistetaan korkealuokkaista sellua. On hyvä, että työntekijöiden osaamista hyödynnetään jo suunnitteluvaiheessa, kiittelee pääluottamusmies Jorma Paajanen.
Camilla Wikström huomauttaa, että hankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää varmistaa hyvä tiedonkulku. Prosessinhoitajat Markku Makkonen ja Sami Räisänen toimivat omien osastojensa yhteyshenkilöinä. Heidän tehtävänään on välittää tietoa projektin etenemisestä muille työntekijöille.
Jorma Paajanen kertoo, että tehtaalla on sovittu paikallisesti uudella tehtaalla sovellettavista työehdoista, toimintamallista ja muun muassa koulutuksesta. Pohjana on paperiteollisuuden työehtosopimus.
Paajasen mukaan paikallinen sopiminen on sujunut hyvin eikä asioita ole tarvinnut siirtää liittojen välisiksi neuvotteluiksi.
– Meillä on hyvä luottamus puolin ja toisin, mikä ei tarkoita, että olisimme kaikista asioista automaattisesti samaa mieltä. Välillä olemme erimieltä, mutta keskustelemalla on päästy yhteisymmärrykseen.
Siirtymävaihe haasteellisin
Uudesta tehtaasta ei ole näkyvissä vielä muuta kuin 120 metrin korkeuteen nouseva piippu. Vilske on kuitenkin kova, sillä työmaalla häärii noin 500 työntekijää. Tehtaan laiteasennukset alkavat ensi vuonna, nyt käynnissä on maanparannus, rakentaminen ja vanhojen rakennuksien purkaminen. Enimmillään, uuden tehtaan asennustöiden aikana, rakennustyömaalla työskentelee noin 2 500 henkeä.
Äänekosken tehtaan 170 työntekijää ja toimihenkilöä siirtyvät uuteen tehtaaseen vaiheittain. Siirtymävaihe on haasteellinen, mutta Camilla Wikström luottaa siihen, että kaikki sujuu hyvin.
– Meillä on erittäin ammattitaitoisia työntekijöitä. Sen päälle on hyvä rakentaa uutta osaamista.
Ensimmäiset uuden tehtaan edellyttämät koulutukset olivat lokakuussa ja niitä järjestetään tehtaan valmistumiseen asti. Henkilöstö kouluttautuu töiden ohella useammassa pätkässä, kertoo Jorma Paajanen.
Tulevaisuus näyttää valoisalta
Markku Makkonen tuli Ääneskosken tehtaalle töihin 1976. Nyt elinkaarensa loppupäässä oleva sellutehdas aloitti toimintansa 1980-luvun puolivälissä, 30 vuotta sitten. Silloin tuntui uuden tehtaan valmistuessa hyvältä, kun tiesi, että töitä riittää tulevaisuudessakin, Makkonen muistelee.
– Oli helpompi perustaa perhe ja ryhtyä suunnittelemaan tulevaisuutta.
Myöhemmin Äänekoskellakin jouduttiin tottumaan epävarmuuteen. Paperin valmistus loppui vuonna 2011.
– Nyt olen havainnut nuorissa työntekijöissä samaa helpotuksen tunnetta mitä itse koin aikoinani, Makkonen sanoo.
Uuden biotuotetahtaan on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2017 loppupuolella. Täydessä toiminnassa tehdas on kesällä 2018.
Pirjo Pajunen
