Bio- ja kiertotaloutta edistettävä innovaatiorahoituksella
– Uudet mahdollisuudet rakentuvat usein jo olemassa olevan teollisuuden pohjalle. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset on pidettävä kunnossa, mutta yritysten on myös itse huolehdittava kilpailukyvystään sijoittamalla nykyistä enemmän tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin, SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Jukka Kärnä painottaa.
Energia- ja biotalouspolitiikassa painopistettä on syytä siirtää tuotantotuista innovaatiorahoitukseen.
– Tuotantotuilla tuetaan olemassa olevaa teknologiaa, eivätkä ne synnytä mitään radikaalia uutta. Lopputuloksen tulee myös olla veronmaksajille kohtuullinen, jotta se ei heikentäisi sähkömarkkinoiden toimivuutta. Olisi hyvä pyrkiä tilanteeseen, jossa kaikki uusiutuvilla tuotettu on samalla viivalla kilpailutustilanteessa, linjaa Kärnä.
Biotaloushankkeet nojaavat tällä vahvasti puun käytön lisäämiseen. SAK painottaa, että puuta kannattaa jatkojalostaa mahdollisimman pitkälle sen sijaan, että sitä yhä enenevässä määrin vain poltettaisiin.
– Puunkäytön merkittävä lisääminen edellyttää vastuullista toimintaa kestävän metsätalouden varmistamiseksi, jotta Suomen metsät kestävät tulevaisuudessakin hiilinieluina, sanoo Jukka Kärnä.
Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK tähdentää kiertotalouden mahdollisuuksia, kun tätä nykyä jätteistä 54 prosenttia jää kierrättämättä.
Lupaavia ovat esimerkiksi kemianteollisuuden ratkaisut hyödyntää ylijäämämateriaaleja ja muuta hukkaa. Vesistöjen kannalta erityisen tärkeää olisi hallita maatalouden päästöjä.
– Maataloutta voisi opastaa kohti cleantechiä Maatilatalouden kehittämisrahaston Makeran kautta osoittamalla sen olemassa olevia tukia kasvihuone- ja vesistöpäästöjen vähentämiseen. Jos tavoite onnistuu, voi suomalaisista raaka-aineista tehtyjä elintarvikkeita markkinoida tulevaisuudessa ekologisena vaihtoehtona, Kärnä ehdottaa.
SAK:n selvitys Uusiutuva bio- ja kiertotalous kymmenien tuhansien työpaikkojen mahdollisuus.
