AY-tietoa osana yrittäjyyskasvatusta
SAK:n apulaisjohtaja Matti Viialainen:
Yrittäjyyden edellytyksiä on parannettu monin tavoin Suomessa Lipposen sateenkaarihal-litusten aikana. Eurovaluutan ja tuloratkaisujen tuoma vakaus ja alhaiset korot sekä kansalaisten ostovoiman nousu ovat luoneet suotuisat edellytykset yritysten vakavaraisuuden kasvulle ja kilpailukyvylle.
Työn tekemisen ja teettämisen ns. verokiilaa on kavennettu työnantajamaksuja alentamalla. Kuluvan vuoden tupon mukaisista palkankorotuksista miltei kolmannes ja kuntapuolella ylikin katetaan työnantajien kansaneläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen alennuksilla. Kauppa- ja teollisuusministeriön vetämä yrittäjyyshanke on tuottanut joukon käyttökelpoisia ideoita pientenkin työnantajien tueksi ja mm. tarpeettoman byrokratian karsimiseksi. Valitusvirsiin yrittämisen vaikeudesta on todellisuudessa enää kovin vähän todellista aihetta. Puutetta on pikemminkin hyvistä yritysideoista kuin vaikkapa riskirahoituksesta.
Asennepuolella on sen sijaan paljonkin tehtävää. Erityisesti huomio kiinnittyy siihen, että korkeasti koulutetut ja jopa kaupalliseen koulutukseen hakeutuneet nuoret kovin harvoin ryhtyvät itse yrittäjiksi. Varma kuukausipalkka ison työnantajan leivissä on yleensä paljon houkuttelevampi vaihtoehto kuin omatoimisuutta, riskinottoa ja vastuunkantoa edellyttävä yrittäjäksi ryhtyminen. Palkansaajien ja ay-liikkeen näkökulmasta tämä on huono asia, sillä yrittäjiksi pitäisi saada nimenomaan pätevintä ja koulutettua väkeä.
Työntekijäpuoli arvostaa hyvää työnantajaa, joka on myös hyvä palkanmaksaja. Työttömyyden syy kun on useimmiten palkanmaksukykyisten työnantajien ja kannattavien yritysideoiden puute. Erityisesti tämä koskee pahimpia työttömyysalueita. Yrittäjyyden edistäminen Itä-Suomessa saa siksi myös ay-liikkeen tuen. Toivomme, että hanke tuo käytännön tuloksia eli pysyviä työpaikkoja ja helpottaa edelleenkin liian korkeita työttömyyslukuja.
Asenteisiin voidaan vaikuttaa yrittäjyyskasvatuksella kouluissa ja oppilaitoksissa. Käytännön esimerkit puhuvat puolestaan paremmin kuin lukuisatkaan mainoslehtiset. Siksi työelämään tutustuminen työpaikoilla ja kokeneiden yrittäjien omakohtaiset kertomukset ovat toimintaa, johon on saatava mukaan yhä useammat oppilaitokset. Oppisopimuskoulutus on eräs lupaava tie myös varsinaiseen ammattiin.
Järjestäytyminen, luottamushenkilö- ja työsuojeluverkostot ovat osa suomalaisen työelämän arkipäivää. Siksi perustiedot ay-toiminnasta ja myös tutustuminen luottamushenkilöihin tulee liittää osaksi työelämään tutustumista ja yrittäjyyskasvatusta. Työehtosopimukset ja työelämän lait ovat osa yrittämistä. Niitä ei siksi sovi unohtaa silloin kun yhteiskunta ja kouluviranomaiset edistävät vastuullista yrittäjyyttä.
SAK:lla on omia koulutiedottajia, jotka ovat valmiita kertomaan oppilaitoksissa oman alansa työstä. Valmisteilla on myös opetusvideo ay-liikkeestä suomalaisessa työelämässä. Aluepalvelukeskuksemme ovat valmiita palvelemaan myös oppilaitoksia.