Ay-raatilaisten mielestä jäsenhankinta on vaikeaa
Järjestäytymisen edistäminen työpaikoilla ei ole ollenkaan helppoa katsovat ay-raatilaiset. SAK:n valtuutetuista koostuvan ay-raadin mielestä jäsenhankintaa hankaloittavat muun muassa pätkätyöt ja työyhteisöjen pirstoutuminen. Toisaalta monella alalla liiton tarjoama apu ongelmatilanteissa on kullan arvoista.
Kysymykseen onko jäsenhankinta helppoa puuliittolainen Matti Varis vastaa, että ei ole. Hänen mukaansa työnantaja on palkannut jo pidemmän aikaa vain määräaikaisia, eivätkä määräaikaiset ole liittyneet liittoon.
– Määräaikaisten palkka on pieni, joten he haluavat pitää joka sentin itsellään. Tosin määräaikaisille olisi liiton jäsenyydestä hyötyä, koska työssäoloehto karttuu niistäkin työsuhteista.
– Vakinainen väki on meillä sataprosenttisesti liiton jäseniä. Meillä on ollut sellainen tyyli, että palkanmaksajalle tietoja annettaessa jokainen saa eteensä liittymislomakkeen. Ja siinä se on aina sitten täytetty. Jäsenyys nousee nyt arvoonsa, koska viime viikolla jaettiin irtisanomislappuja, arvioi Varis.
Rakennusliittolaisen Sami Tenhosen mukaan jäsenhankinta on vaikeaa pienessä yrityksessä. Lisäksi rakennusalalla työkohteet vaihtelevat, joten sama porukka ei aina ole kovin kauaa yhdessä.
– Moni kuuluu YTK:hon, koska pitää liiton jäsenmaksua kalliina. Ajattelevat, etteivät tarvitse liitolta mitään. Minulla taas on hyviä kokemuksia liitosta ja olen varmasti saanut jäsenmaksuilleni katetta, sillä yksi juttu on menossa oikeuteen ja olen saanut liitosta oikeusapua.
– Olisi helpompaa hankkia jäseniä liittoon, jos työpaikalla olisi useampia liiton jäseniä. Pienellä työpaikalla on vaikea vakuuttaa porukkaa, kun kukaan ei ole tukemassa, muistuttaa Tenhonen.
PAMin Leila Tilvis toteaa, ettei jäsenhankinta ole ollenkaan helppoa. Hänen mukaansa etenkin nuorilla on hyvin ohut käsitys siitä, mitkä asiat tulevat työehtosopimuksista. Näin luottamusmies saa olla tiedonjakaja ja käsitysten oikaisija. Koulujen pitäisi hänen mukaansa jakaa edes perustiedot työelämästä. Lisäksi Tilvis on tullut siihen käsitykseen, ettei enää kotonakaan puhuta ay-liikkeestä.
– Nuoret luulevat, että tessien sisältö tulee jotenkin lainsäädännöstä. Ei tiedetä, että liitto neuvottelee niistä ja että saavutukset eivät ole kiveen hakattuja, vaan niistä käydään kedenvääntöä joka neuvottelussa, Tilvis sanoo.
Eräänä ongelmana Tilvis pitää sitä, että moni nuori arvelee, että saisi parempaa palkkaa kuin mistä liitto on sopinut. Ei liitytä liittoon, kun ajatellaan, että työ kaupassa on vain väliaikaista, jonka jälkeen oikeissa töissä ollaan tulossa miljonääreiksi.
Aarne Vesterinen Muusikkojen liitosta toteaa, että jäsenhankinta ei ole helppoa, mutta ei vaikeaakaan. Hänen mukaansa alalla on paljon epätervettä kilpailua ja monet käytännön asiat, kuten esimerkiksi levytyssopimusten tekeminen on sen verran monimutkaista, ettei niitä Vesterisen mukaan ymmärrä alaa tuntemattomat tuomaritkaan.
– Varsinkin free lancer muusikot, joita edustan, tarvitsevat liiton apua monissa käytännön asioissa. Pitkän urani aikana olen nähnyt, että varmasti jokainen on jossain työuransa vaiheessa ongelmissa.
– Kun ala on villiä ja esiintyy niin painostusta kuin kiristystäkin, liittoa tarvitaan turvaksi. Itse ei uskalleta selvitellä pahimpia ongelmia. Tämä turvattomuus on liiton näkökulmasta tehokas jäsenhankkija, Vesterinen arvioi.
Aino Pietarinen