Ay-oikeuksia loukataan edelleen eri puolilla maailmaa
Myönteistä kehitystä työelämän perusoikeuksien toteutumisessa
– Viime vuosien myönteisestä kehityksestä huolimatta on työelämän perusoikeuksien toteutumisessa edelleen vakavia ongelmia eri puolilla maailmaa. Suurella osalla maailman työntekijöistä ei edelleenkään ole järjestäytymisvapautta eikä työehtosopimusoikeutta, totesi SAK:n kansainvälisen osaston johtaja Marjaana Valkonen tänään Helsingissä.
Juuri ILO:n työkonferenssista palanneen Valkosen mukaan työelämässä kaikkein heikoimmassa asemassa olevat työntekijät ovat usein vailla työelämän perusoikeuksien suojaa. Vaikeimmassa tilanteessa ovat julkisen sektorin työntekijät, siirtotyöntekijät, maataloudessa työskentelevät, kotityöntekijät ja epävirallisen sektorin työntekijät. Lisäksi ay-oikeudet puuttuvat vapaatuotantovyöhykkeiden työntekijöiltä. Vailla perusoikeuksia ovat erityisesti naiset, jotka usein työskentelevät edellä mainituilla aloilla.
Tämä käy ilmi sekä Kansainvälisen työjärjestö ILO:n sekä Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton VAKL:n raporteista, joissa on arvioitu ammattiyhdistysoikeuksien tilaa ja niiden loukkauksia. Myös Maailmankomission raportin käsittelyn yhteydessä ILO:n työkonferenssissa nousivat ay-oikeudet merkittävään rooliin.
ILO:n globaaliraportti Organizing for social justice arvioi vuonna 1998 hyväksytyn työelämän perusoikeuksien julistuksen toteutumista. Nämä kansainvälisesti tunnustetut työelämän perusoikeudet ovat järjestäytymis- ja työehtosopimusoikeus sekä lapsityön, pakkotyön ja syrjinnän kielto. Kaikilla ILO:n jäsenmailla on velvollisuus noudattaa ja edistää työelämän perusoikeuksia.
Valkosen mukaan todellisuudessa ollaan kuitenkin kaukana yleismaailmallisesta ay-oikeuksien vahvistamisesta. Ammattiyhdistysaktiiveja tapetaan, kidutetaan ja vainotaan edelleenkin monessa maassa.
VAKL:n ns. Mustan kirjan mukaan vuonna 2003 murhattiin maailmassa 129 ay-liikkeen aktiivia. Määrä oli pienempi kuin edellisvuonna, mutta ay-aktiivien ja heidän perheenjäsentensä vaino ei ole vähentynyt. Tappouhkaukset, vangitsemiset ja väkivaltaiset hyökkäykset päinvastoin lisääntyivät. VAKL:n raportin mukaan pääsyy rikkomusten lisääntymiseen on uusliberalismin ehdoilla etenevä taloudellinen globalisaatio. Monet jalansijastaan globaaleilla markkinoilla kilpailevat hallitukset näkevät ammattiliitot esteenä taloudelliselle kehitykselleen. Ugandan presidentti Musoveni myönsi avoimesti, että lakkoilevia tekstiilitehtaan työntekijöitä irtisanottiin joukoittain, koska &#;8221he säikyttäisivät pois sijoittajat”. Ecuadorissa 70 banaaniplantaasin työntekijää sai potkut vain siksi, että olivat tehneet työehtosopimusluonnoksen. Aasiassa ammattiyhdistystoiminnan vuoksi irtisanottiin yli 300 000 työntekijää.
– Ay-oikeuksien osalta synkin maa on edelleen Kolumbia. ILO:n työkonferenssi käsitteli tänäkin kesänä Kolumbian ay-oikeuksien rikkomuksia. Työntekijäryhmä on esittänyt erityisen tutkimuskomission perustamista, mutta sille ei ole saatu riittävää tukea. Valko-Venäjällä puolestaan hallitus on puuttunut ay-liikkeen sisäisiin asioihin ja estänyt vapaan ay-liikkeen toimintaa. Viime syksynä ILO:n hallintoneuvosto asetti tutkimuskomission selvittävään näitä ay-loukkauksia. Tutkimuskomission raportti valmistunee tämän kesän aikana, Valkonen totesi.
Valkonen painottikin ILO:n merkitystä sosiaalisesti oikeudenmukaisen globalisaation rakentamisessa. ILO:lla on runsaasti yhteistyöprojekteja eri puolilla maailmaa ammattiyhdistysoikeuksien edistämiseksi. ILO:n raportti painottaa, että järjestäytymisvapaus ja työehtosopimusoikeus ovat terve perusta taloudelliselle kehitykselle, koska se turvaa oikeudenmukaisemman tulonjaon. Samalla työehtosopimukset edistävät tuottavuutta ja työmarkkinarauhaa sekä yhteiskunnan vakaata kehitystä. ILO:n pääjohtaja Juan Somavia onkin painottanut, että ay-oikeudet ovat kaikkein voimakkain tekijä edistettäessä säällistä työtä ja kestävää köyhyyden vähentämistä.
– Myönteistä kehitystä on siis viime vuosina kuitenkin jossain määrin ollut havaittavissa. Useat maat ovat ratifioineet ILO:n keskeiset ay-oikeuksiin liittyvät sopimukset. Järjestäytymisvapautta koskevan sopimuksen on nyt ratifioinut 142 maata ja työehtosopimusoikeutta koskevan sopimuksen 154 maata. Paras tilanne on tässä suhteessa tietenkin Euroopassa. Monessa maassa ollaan parhaillaan selvittämässä edellytyksiä vahvistaa kansallisesti nämä perussopimukset. Kansallista lainsäädäntöä ollaan uudistamassa usein ILO:n avustuksella. Näin on esimerkiksi eräissä arabimaissa : Bahrain, Arabiemiraatit, Qatar, Kuwait, Saudi-Arabia ja Jemen. Kuitenkin peräti puolet maailman työntekijöistä on ilman näiden sopimusten turvaa. Monet väkirikkaat maat eivät nimittäin ole niitä ratifioineet, kuten Kiina, Intia, Meksiko, Brasilia ja Yhdysvallat, Valkonen totesi.
Valkosen mukaan myös ammattiyhdistysliikkeen on tiivistettävä ja tehostettava kansainvälistä yhteistyötä. Parastaikaa SAK valmistautuu Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton VAKL:n joulukuussa Japanissa pidettävään kongressiin. Myös solidaarisuustyö on aina kuulunut merkittävänä osana ammattiliittojen kansanväliseen toimintaan. Suomessa ay-liikkeen solidaarisuustyö kanavoituu Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASK:n kautta, jonka tehtävänä on parantaa ay-toiminnan edellytyksiä maailmassa.
Lisätietoja
SAK:n kansainvälisen osaston johtaja Marjaana Valkonen, puh. (09) 7721 306
VAKL julkaisee vuosittain maailmanlaajuisen yhteenvetonsa ay-oikeuksien loukkauksista. Vuotta 2003 käsittelevä raportti löytyy VAKL:n kotisivuilta osoitteessa www.icftu.org/survey.