Ay-oikeudet maailmalla entistä tarkempaan seurantaan
Täydessä laajuudessaan ajantasainen selvitys ay-oikeuksien toteutumisesta tulee tarjolle ITUCin verkkosivustoon ensi lokakuussa, ja siitä lähtien sitä päivitetään jatkuvana prosessina.
Ilmoittaessaan keskiviikkona uudistuksesta ITUC julkaisi samalla uuden mutta suppean version vuosiraportista. Se koostuu suuresta määrästä esimerkkejä ay-oikeuksien toteutumisen puutteista 87 maassa. Niistä seitsemää maata käsitellään muita perusteellisemmin ja analyyttisemmin otsikon "Vaaravyöhykkeessä olevat maat" (countries at risk) alla. Maat ovat Zimbabwe, Swazimaa, Guatemala, Burma, Fidži, Georgia ja Bahrain.
Kussakin niistä harvainvaltaiset hallinnot ovat kohdelleet järjestäytyneitä työntekijöitä ja ay-järjestöjä erityisen ankarasti, edes murhia ja kidutusta kaihtamatta. Yksin Guatemalassa on surmattu runsaan kuuden vuoden aikana 53 ay-johtajaa ja -aktiivia.
Kolumbia pysyi kuitenkin viime vuonnakin maana, jossa murhaajien uhriksi joutui ay-toimintansa vuoksi eniten ammattiliittojen johtajia, aktiiveja ja rivijäseniä. ITUCin raportin mukaan Kolumbiassa surmattiin viime vuonna 18 ay-liikkeen jäsentä. Vuosina 2007-2012 uhrien määrä oli 227.
Ay-oikeudet orastavat Burmassa
Raportissa laajemmin käsitellyistä seitsemästä maasta Burmassa on viime aikoina tapahtunut myönteistä kehitystä. Maata vuosikymmeniä hallinneet sotilaat ovat sallineet kilpailevien poliittisten puolueiden toiminnan sekä ay-järjestöjen perustamisen. Ainakin 18 000 palkansaajaa on liittynyt ay-järjestöihin.
Georgian väestössä uutta toivoa ihmis- ja ay-oikeuksien toteutumisesta on herännyt sen jälkeen, kun oppositio voitti marraskuussa 2012 järjestetyt parlamenttivaalit.
Swazimaassa ja Bahrainissa absoluuttinen monarkia tukahduttaa kovin ottein kansalaisten toimintaa oikeuksiensa puolesta. Bahrain kuului kevääseen 2011 asti Lähi-idässä niihin harvoihin maihin, joissa ay-liikkeellä oli kohtalaiset toimintamahdollisuudet, mutta vallanpitäjät ovat reagoineet arabikevään osana toteutuneeseen liikehdintään armottomalla väkivallalla. Vapaa ay-liike on kärsinyt siitä pahasti.
Zimbabwessa presidentti Robert Mugaben hallinto on vainonnut vallanpitäjistä riippumattomia ay-järjestöjä vuodesta 1999 lähtien. Silloin niillä oli tärkeä rooli demokraattisen oppositioryhmittymän muodostamisessa.
Fidžin saarivaltiossa on eletty sotilasvallan alaisuudessa vuodesta 2006 lähtien, jolloin sotilaat kaappasivat vallan. Ammatillinen järjestäytyminen ja ay-toiminta on tehty vaikeaksi. Ay-aktivismista voidaan tuomita vuosiksi vankilaan.
Ei johtopäätöksiä kehityksen suunnasta
Lopuista 80 maasta tuore selvitys tarjoaa lähinnä esimerkkejä ay-oikeuksien toteutumisen puutteista. Kiinasta todetaan muun muassa, että maassa ei ole vieläkään säädetty kansallista työehtosopimuslakia. Sen sijaan työehtosopimuksia säännellään maakuntien ja kuntien määräyksillä. Neljännes maakuntien ja kuntien hallituksista on luonut paikallista lainsäädäntöä työehtosopimustoiminnan pelisäännöiksi. Selvityksessä huomautetaan, että 60 miljoonaa vuokratyöntekijää ja julkisen sektorin työntekijät on jätetty paikallisen tes-lainsäädännön ulkopuolelle.
Euroopasta selvityksessä on tietoa 19 maasta. Niiden joukossa ei ole yhtään Pohjoismaata ja Baltian maista ainoastaan Latvia. Venäjältä kerrotaan viranomaisten arveluttavasta puuttumisesta autotyöläisten itsenäisen ammattiliiton ITUAn toimintaan ja eräistä muista ay-oikeuksien loukkauksista. Saksasta raportoidaan siitä, miten verkkokauppa Amazon on kieltäytynyt kollektiivisista tes-neuvotteluista. Amazonin Saksan yksiköissä työskentelee 2 000 henkilöä.
Esimerkit ay-oikeuksien vajavaisesta toteutumisesta näissä 80 maassa eivät mahdollista johtopäätöksiä siitä, ovatko ay-oikeudet vahvistumassa vai taantumassa Euroopassa ja muissa maanosissa. Aiemmat vuosiraportit sisälsivät arvioita ay-oikeuksien tilan kehityssuunnista maailman eri osissa.
Juhani Artto
