Antti Koskela
Asumisen kalleus ruokkii rakennetyöttömyyttä
Asuntojen kallis hinta ja vuokra-asuntojen riittämättömyys heikentävät työvoiman saatavuutta kasvukeskusten alueilla, etenkin Helsingissä. Valtion on määrättävä sanktioita kaupungeille, jotka laiminlyövät vuokra-asuntotuotantonsa tai eivät muuten kykene tuottamaan riittävää määrää asuntoja työmarkkinoiden tarpeisiin.
– Kohtuuhintaisen asumisen puute heikentää työmarkkinoiden toimivuuden kannalta elintärkeää työvoiman muuttoliikettä, selittää projektiekonomisti Antti Koskela rakennetyöttömyyttä koskevassa selvityksessään.
Työvoiman liikkuvuutta tulisi edistää myös korvaamalla työn perässä muuttavan henkilön asuinkustannuksia tiettyyn rajaan asti.
Lisäksi Koskela katsoo, että valtio voisi lisäksi harkita muuttotappiokuntien tyhjäksi jääviä asuntoja maltilliseen hintaan ostavan ”asuntoroskapankin” perustamista.
– Tämä instituutio ostaisi tyhjilleen jääviä muuttotappioseutujen asuntoja, jotta asukkaat voivat muuttaa työn perässä kasvukeskuksiin, eivätkä jää asuntonsa vangeiksi muuttotappioalueille.
Lyhytaikaisten töiden vastaanottamista helpotettava
Lyhytaikaisen työnteon tekeminen pitää tehdä työttömille nykyistä kannustavammaksi ja helpommaksi esimerkiksi kunnallisten työpoolien avulla. Työpooli tarjoaisi työttömien työvoimaa pienimuotoiseen työhön muun muassa kotitalouksille. Työtön olisi työsuhteessa työpoolin, joka pystyisi tehokkaasti ja nopeasti hoitamaan työttömyysturvan edellyttämän paperityön hänen puolestaan. Tämä antaisi työttömille mahdollisuuden hankkia pienimuotoisia tienestejä ilman pelkoa sovitellun työttömyysturvan viivästymisestä.
– Keikka- tai osa-aikatyön tekeminen edesauttaa pääsyä pysyvämpään työsuhteeseen. Tällä hetkellä työn tekeminen kuitenkin leikkaa sosiaaliturvaa niin jyrkästi, että lyhytaikaiset työsuhteet kohdistuvat lähinnä opiskelijoille. On nurinkurista, että 320 000 opiskelijaa tekee töitä samalla, kun yli 200 000 työnhakijaa on työttömänä. Tilanne on tarkoituksen vastainen ja tukee rakennetyöttömyyttä, toteaa Koskela.
Pitkään työttöminä olleille selvityksessä ehdotetaan esimerkiksi perälautamallia, jossa julkinen sektori työllistää vuosikausia työttömänä olleita työnhakijoita, joita aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteet eivät ole kyenneet työllistämään. Työllistettyjen ei kuitenkaan pidä korvata työsuhteessa jo olevia julkisen sektorin työntekijöitä.
Työllisyyttä ja talouskasvua tuettava infrastruktuurihankkeilla
Suhdanteita tasaava politiikka on tärkeää, jotta estetään pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Infrastruktuurin parantaminen on perinteisesti hyvä tapa luoda eväitä tulevalle talouskasvulle ja uusille työpaikoille, sillä se edesauttaa yritysten kilpailukykyä.
– Työttömyyden pitkittyminen johtaa helposti syrjäytymiseen. Osa työttömäksi jääneistä ei palaa työvoimaan, jos suhdannetyöttömyys pitkittyy. Tämä jouduttiin 1990-luvulla kokemaan, kertoo Koskela.
SAK:n tuoreessa selvityksessä Miten purkaa rakennetyöttömyyttä? tarkastellaan suomalaista työttömyyttä ja tarjotaan toimenpiteitä, joilla sitä voidaan pyrkiä alentamaan.
Lisätietoja:
projektiekonomisti Antti Koskela, puh: 040 839 7944
pääekonomisti Olli Koski, puh. 050 541 9645