Arpovatko yritykset irtisanottavansa?
– Viime vuosikymmenellä työnantajat putsasivat irtisanomisilla työpaikoilta sellaiset työntekijät, jotka eivät enää pysyneet työelämän rajussa muutoksessa mukana. Irtisanomiset kohdistuivat ammattitaitonsa menettäneisiin, ikääntyneisiin tai muuten työrajoitteisiin työntekijöihin. Todisteena siitä ovat kasvavat pitkäaikaistyöttömien määrät ja osin heitä varten luodut omat työmarkkinat. Nyt irtisanomisaalto kohdistuu osaaviin, korkean ammattitaidon omaaviin ihmisiin. Tuhannen työntekijän massairtisanomisessa on jo kysymys arpomisesta, sanoi SAK:n työympäristöosaston johtaja Kirsti Palanko-Laaka puhuessaan tänään Hyvä työnantaja – Hyvä työpaikka -seminaarissa Helsingissä.
– Juuri näille työntekijöille tarvitaan tehostettua yhteistoimintamenettelyä ja lisää työnantajien vastuuta heidän uudelleenkouluttamisekseen ja sijoittamisekseen. Tämän vastuun pitää olla oikeudenmukaisessa suhteessa yrityksien omistajapolitiikan ja osingonjaon kanssa, Palanko-Laaka korosti.
Palanko-Laakan mukaan työoikeutemme perusperiaatteisiin kuuluu työnantajan ja työntekijän lojaalisuusvelvoite toinen toisiaan kohtaan. Työsopimuslaki edellyttää työnantajan huolehtivan työntekijöiden selviytymismahdollisuuksista työelämän muutoksissa. Yrityksien yhteiskuntavastuuta koskevassa keskustelussa työnantajat korostavat henkilöstön hyvinvointia ja osaamista sekä lakien ja hyvän käytännön noudattamista.
– Työelämän käytännöt ovat kuitenkin huomattavasti raadollisempia. Suomalainen johtaminen on amerikkalaistunut yritysomistuksen amerikkalaistumisen myötä. Vertailevissa tutkimuksissa suomalaisten yritysjohtajien arvot ovat kovia. He ovat asettaneet asiakkaat ja sijoittajat työntekijöiden edelle toisin kuin muualla Euroopassa. Taloudelliset ja tuotannolliset arvot hallitsevat ihmisten johtamisessa. Viime aikojen irtisanomiset on koettu erityisen epäoikeudenmukaisiksi, koska niissä näyttäytyy omistajien ja johtajien intressit. Työntekijöiltä edellytetään täydellistä sitoutumista työhönsä, jonka vastineeksi työnantajat tarjoavat epävarmuutta ja irtisanomisia, Palanko-Laaka painotti.
– Tulevaisuuden kuva on huolestuttava, ellei työelämää haluta inhimillistää. Hoitavatko markkinat työelämän inhimillistämisen vasta siinä vaiheessa, kun työnantajat ovat pakkotilanteessa ja joutuvat kilpailemaan niukkenevasta työvoimasta, Palanko-Laaka kysyi.