Ansiosidonnainen työttömyysturva torjuu köyhyyttä
1. Pitkä kesto ylläpitää työttömyyttä
– Ei ylläpidä. Suurin osa työttömistä haluaa tehdä töitä ja työllistyy ennen kuin ansiosidonnaisen turvan 500 päivää tulee täyteen. 60 prosenttia työllistyy alle puolessa vuodessa ja 40 prosenttia alle kolmessa kuukaudessa. Talous- ja työllisyystilanne vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten nopeasti ihminen työllistyy.
– Työllistymissuunnitelma laaditaan nykyään pian sen jälkeen, kun työttömyys on alkanut. Suunnitelma voi sisältää esimerkiksi koulutusta, jotta työllistyminen helpottuisi.
2. Keston puolittaminen lisäisi köyhyyttä
– Kyllä. Se tarkoittaisi, että ne, jotka eivät työllisty nopeasti, putoaisivat aiempaa nopeammin vähimmäisturvan varaan. Tämä lisäisi valtion ja kuntien kustannuksia. Samalla myös muiden tukien tarve kasvaisi ja työttömien juoksuttaminen luukulta toiselle lisääntyisi.
3. Ansiosidonnaisuus suosii hyvätuloisia
– Näin ei voi sanoa. Ansioihin perustuvassa järjestelmässä suuremmilla ansioilla saa suuremman päivärahan kuin pienemmillä tuloilla, mutta ansiopäivärahassa on taite 3 116 euron kuukausitulojen kohdalla. Tätä suuremmista tuloista ansioturvaa kertyy suhteessa vähemmän kuin pienemmistä tuloista. Tässä mielessä järjestelmä suosii pienituloisia. On tärkeää, että kaikki palkansaajat ovat samassa järjestelmässä.
4. Pätkätyöläiset eivät hyödy nykyjärjestelmästä
– Ei pidä paikkaansa. Viime vuosina ansioturvaa on uudistettu nimenomaan pätkätyöläisiä silmällä pitäen. Esimerkiksi turvaan oikeuttavaa työssäoloehtoa on lyhennetty, ja säädettiin 300 euron suojaosa, jonka voi ansaita ilman, että tuet laskevat.
5. Työttömyysturvan kehittäminen on laiminlyöty
– Ei ole. Työttömyysturvaa on kehitetty paljon viime vuosina. Uudistuksilla on haluttu lisätä kannusteita ottaa työtä vastaan ja toisaalta helpottaa ansioturvalle pääsyä. Lisäksi perusturvaa on korotettu tällä hallituskaudella 100 eurolla ja 20 euron indeksikorotuksella.
Pirjo Pajunen
