Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteet ovat edenneet, mutta työpaikoilla tarvitaan edelleen tukea sen toteutukseen

Owal Groupin selvityksen  ja Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksen arvioissa reformin tulokset ovat pääosin rohkaisevia. Selvitysten valossa ammatillisen koulutuksen käytännöt ovat pääsääntöisesti kehittyneet reformin tavoitteiden suuntaisesti ja koulutuksen toteuttaminen on tehostunut. Opintojen joustavuus ja henkilökohtaistaminen ovat osa arkea ja koulutuksen järjestäjien toimintakäytännöt yhtenäistyneet. 

Työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa ja ohjauksessa on edelleen työsarkaa

Uudistuksen tavoitteena oli saada se vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin ja työelämässä oppimisen oletettiin lisääntyvän.

– Selvityksistä ilmenee, että koulutuksen järjestäjät ovat panostaneet työelämäyhteistyöhön. Kuitenkin työpaikalla toteutuvien oppimisen jaksojen keskimääräinen kesto on lyhentynyt koulutussopimuksissa ja oppisopimuksissa jo ennen koronavirusepidemiaa, Kirsi Rasinaho sanoo. 

Hänen mukaansa kehitettävää löytyy myös työpaikalla tapahtuvan ohjauksen käytänteistä. 

– Samaa viestiä kertovat SAK:n luottamushenkilöt. SAK:n luottamushenkilöpaneelin mukaan työpaikat ja työntekijät toivovat enemmän yhteistyötä oppilaitosten kanssa työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestelyihin sekä opiskelijoiden ohjaukseen ja arviointiin. Työpaikoilla toivotaan myös selkeämpää vastuunjakoa. 

Työelämän edustajat tarvitsevat työnsä tueksi koulutusta erityisesti arviointi- ja ohjausosaamisessa. Työpaikkaohjaajien arjessa näkyy myös työajan ja resurssien puute. Työpaikkaohjausta tehdään usein oman työn ohella ilman erillistä korvausta. Työpaikkaohjaajat tarvitsevat lisää koulutusta ja koulutuksella on oltava valtakunnalliset kriteerit. Sekä opettajille että työpaikkaohjaajille on varattava riittävästi työaikaa ja resursseja työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamiseen.

– Oppilaitokset ja työpaikat tekevät jatkuvasti yhteistyötä ja hyviä käytäntöjä on paljon. Työpaikoilla on halua ja valmiutta kehittää omaa alaa ja osaamista yhdessä ammatillisten oppilaitosten kanssa, mutta ilman riittäviä resursseja se ei onnistu.

Ohjaukseen panostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Positiivinen kokemus työelämästä lisää opiskelijan opiskelumotivaatiota ja edistää ammattiylpeyttä. Myönteisten kokemusten ja viestien kautta myös ammatillisen koulutuksen vetovoima lisääntyy. 

Opiskelijoille riittävästi opetusta ja ohjausta sekä oma yhteisö

Kirsi Rasinaho painottaa, että ammattiin ei kasveta ilman riittävää opetusta, ohjausta, tukea ja yhteisöön kuulumista. Etenkin nuorille eheiden koulupäivien ja yhteisöllisyyden merkitys opintojen etenemiselle on valtava. Katkonaiset koulupäivät voivat lisätä erityisesti nuorten opiskelijoiden keskeyttämisiä. 

– Nuorten hyvinvoinnin haasteet ovat olleet kasvussa jo ennen koronakriisiä. Siinä riittää kehitettävää kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, myös ammatillisissa oppilaitoksissa. 

Tuore OKM:n selvitys kertoo, että etäopiskelu on heikentänyt ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten jaksamista ja lisännyt tuen tarvetta toisella asteella. 

Yhdenvertaisuuden näkökulmasta huolestuttava tulos on, että työelämässä oppimisen mahdollisuudet eivät ole kaikille samanlaiset. Epäedullisessa asemassa ovat muun muassa maahanmuuttajataustaiset, ne, joilla on heikko terveydentila ja vammaiset opiskelijat. Ammatillisella koulutuksella on lakisääteinen yhteiskuntavastuun tehtävä, jonka toteutuksesta ei voi tinkiä, Kirsi Rasinaho painottaa.

Koulutuksen järjestäjien arvioissa nousee vielä selkeänä kehittämisen kohteena esiin opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen oppilaitosyhteistyössä ja esimerkiksi opiskelijakuntatoiminnan organisoimisessa. 

– Ammattiin opiskelevien yhteiskunnallinen aktiivisuus, kuten äänestysinnokkuus, on lukiolaisia alhaisempi. Onkin tärkeä kiinnittää huomio myös ammatillisessa koulutuksessa aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamiseen.

Rahoitus saatava kuntoon

Vastatakseen kaikkiin sille asetettuihin tavoitteisiin ammatillinen koulutus tarvitsee riittävästi resursseja. Nuorelle peruskoulun päättävälle on tarjottava vankka pohja, josta ponnistaa elämään ja työelämään. Aikuiset tarvitsevat väyliä osaamisen täydentämiseen ja alanvaihtoon. 

– Nykyisen hallituksen tekemät korjausliikkeet ammatillisen koulutuksen rahoitukseen ovat oikeansuuntaisia. Niiden ongelma on kuitenkin määräaikaisuus. Rahoituksen pirstaleisuutta pitää purkaa, Kirsi Rasinaho tähdentää.

Riittävä perusrahoitus toisi koulutuksen järjestäjille ennustettavuutta ja mahdollisuuden toiminnan pitkäjänteisen kehittämiseen. Työikäisten osalta kehitettävää löytyy etenkin ammatti- ja erikoisammattitutkintojen rahoituksesta sekä tutkinnon osaa pienempien osaamiskokonaisuuksien rahoituksesta, joilla vastataan erilaisiin jatko-, muunto- tai täydennyskoulutuksen tarpeisiin.

– Ammatillisen koulutuksen kehittämistyötä on jatkettava ja tämä työ on jo käynnissä. Oikeus osata-ohjelmalle ja jatkuvan oppimisen uudistukselle selvitysten tuloksilla on suuri arvo.