Ammatillisen koulutuksen leikkaukset murentavat aikuisten osaamista

Hallituksen päättämät koulutusleikkaukset vaikeuttavat merkittävästi työntekijöiden mahdollisuuksia vaihtaa alaa tai päivittää osaamistaan. Leikkaukset osuvat myös oppisopimuskoulutukseen.

SAK pitää hallituksen budjettineuvotteluissa päättämää 120 miljoonan euron leikkausta ammatilliseen koulutukseen kohtuuttomana. Todellisuudessa summa voi nousta tätäkin korkeammaksi, kun siihen lisätään norminpurun nimissä tehtävä kymmenen miljoonan euron leikkaus.

Leikkaukset kohdentuvat erityisesti jo aiemmin toisen asteen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneille aikuisille järjestettävään ammatilliseen koulutukseen. Aikuiset suorittavat erityisesti ammatti- ja erikoisammattitutkintoja ja niiden osia.

– Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat kustannustehokas tapa kohottaa väestön osaamistasoa niin, että se vastaa paremmin työelämän tarpeita. Käytännössä Orpon-Purran hallituksen päättämä leikkaus iskee kipeästi myös oppisopimuskoulutukseen, jota monet aikuiset käyttävät, johtaja Saana Siekkinen sanoo.

Jatkossa olisi heikommat mahdollisuudet hyödyntää oppisopimusta uusien osaajien rekrytointimuotona tai olemassa olevan henkilöstön osaamisen kehittämisen välineenä.

Leikkausten myötä alan vaihtaminen vaikeutuu, mikä osaltaan voi pahentaa työvoimapulaa, lisätä työttömyyttä ja heikentää tuottavuutta. Yhä useampi työntekijä joutuu sinnittelemään työelämässä vanhentuneella osaamisella.

– Hallitukselta on kestämätön päätös heikentää aikuisten täydennys- ja muuntokoulutuksen edellytyksiä tilanteessa, jossa ikäluokat pienevät ja työelämän osaamistarpeet muuttuvat kiihtyvää tahtia. On perin outo lähtökohta, että työurien pidentäminen ilman mahdollisuutta säännölliseen osaamisen kehittämiseen olisi mahdollista.

Hallitus on jo aiemmin lakkauttanut aikuiskoulutustuen ja heikentänyt myös muuta koulutukseen osallistumista tukevaa sosiaaliturvaa.

– Päätettyjen leikkausten yhteisvaikutusta ei ole riittävästi arvioitu eivätkä ne tue jatkuvan oppimisen tavoitteita, joihin kaikki eduskuntapuolueet olivat vielä viime hallituskaudella ja vaalikeskusteluissa vahvasti sitoutuneet. Pelkona on, että työikäisen väestön osaamistaso jää jälkeen kilpailijamaista. Aikuiskoulutuksen rapauttaminen tarkoittaa myös kilpailukyvyn heikentämistä.

Saana Siekkinen painottaa, että ammatilliseen koulutukseen kohdentuva leikkaus on euromääräisesti yksi merkittävimmistä yksittäisistä säästötoimenpiteistä julkisen talouden suunnitelmassa.

– Aluksi leikkausten piti olla 100 miljoonaa ja heti perään summaa nostettiin 20 miljoonalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön kaavailuissa on pyörinyt tätäkin rajummat leikkaukset. Haluaako ministeriö lopettaa ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaan, Siekkinen ihmettelee.

Hän muistuttaa, että hallitus kantaa vastuun leikkauksista. Vaalilupaukset koulutuksen osalta on nyt syöty moneen kertaan, mutta suuntaa voidaan vielä muuttaa.

– Hallituksen keskeisenä tavoitteena on parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Tähän tavoitteeseen on mahdotonta päästä, jos osaamisen kehittämisen ja jatkuvan oppimisen edellytyksiä samalla heikennetään mittavilla leikkauksilla, Saana Siekkinen sanoo.