Ammatillisen koulutuksen ja lukion yhteistyötä lisättävä

SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola peräänkuuluttaa ammatillisen koulutuksen ja yleissivistävän lukion yhteistyön kehittämistä.

– Nopeasti muuttuva työelämä ja kansainvälistyminen vaativat ammatilliselta osaamiselta yhä enemmän yleissivistäviä elementtejä. Elinikäinen oppiminen ja jatkuva tietojen päivittämisen tarve edellyttää yleissivistävää perustaa ja koulutusmyönteisyyttä. Kyky omaksua uutta vaati vankkaa pohjatietoa, Huutola sanoi puhuessaan tänään SAK:n nuorten seminaarissa Lahdessa.

– Vielä 90-luvun alussa monet ajattelivat, että nuoret olisivat joko ammatillisesti tai teoreettisesti suuntautuneita. Kahtiajako yleissivistävään lukioon ja ammatillista osaamista antavaan ammattikouluun on vanhentunut. Nuorisoasteen koulutuskokeiluilla on pyritty madaltamaan eri koulumuotojen välisiä eroja, Huutola totesi.

Hän on tyytyväinen ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvuun. Viime kevään yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen haki 3 000 opiskelijaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Samaan aikaan lukioon hakeutuneiden määrä pysyi ennallaan.

Huutola korosti, että ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvu ei ole syntynyt itsekseen vaan se on edellyttänyt ammatillisen koulutuksen kehittämistä.

– SAK on vaatinut työelämän ja koulutuksen välisen yhteyden tiivistämistä jo pitkään. Nyt uusina asioina on toteutunut ja toteutumassa puolen vuoden työssäoppimisjakso ja ammatillisen koulutuksen näytöt.

– SAK:n mielestä Suomeen pitäisi luoda stipendijärjestelmä, jolla palkittaisiin ammattitutkinnon suorittaneita. Toisen asteen koulutuksessa olevien opintukijärjestelmä on myös jäänyt selvästi jälkeen yleisestä opintotukijärjestelmästä, Huutola sanoi.

Matalapalkka-alojen tukeminen ei saa johtaa osa-aikatyön lisääntymiseen

Puheessaan Matti Huutola puuttui myös kaavailtuun matalapalkka-alojen työnantajatukeen. Työnantajamaksujen alentaminen ei hänen mielestään kehitä yritysten todellista kilpailukykyä. Suomi ei myöskään voi lähteä kilpailemaan alhaisilla työvoimakustannuksilla.

– Palkansaajia, joiden kokopäivätyön ansio on alempi kuin 1200 euroa kuukaudessa on noin 60 000-70 000. Erityisesti naisvaltaisella palvelualalla, joka työllistää paljon myös nuoria, palkat ovat matalat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita etteikö palvelualan yrityksillä olisi palkanmaksuvaraa, Huutola huomautti.

Huutolan mukaan uhkana on, että rakentamalla lisäportaita matalaa palkkaa saaville lopputuloksena on uusien matalapalkka-alojen syntyminen ja osa-aikatyön lisääntyminen.

– Julkisen vallan resurssit on suunnattava tutkimukseen ja koulutukseen, jotta Suomi pysyy houkuttelevana tukikohtana kansainvälisille yrityksille. Aito kilpailukyky syntyy kilpailijoita paremmasta osaamisesta, tietämisestä ja taitamisesta.

Huutolan mukaan tutkimus- ja tuotekehittelyrahoitusta tulee lisätä siten, että se ruokkii yrityksiä lisäämään myös omia panostuksiaan tutkimus- ja tuotekehitykseen. Näin voidaan samalla vahvistaa alueellista teknologiatoimintaa.