Alustataloudessa työtä tekevistä läheskään kaikki eivät ole yrittäjiä – Epäselvissä tilanteissa lähtökohdaksi on otettava työsuhde

Miksi SAK ajaa alustataloudessa työskentelevien asiaa?

Monet alustataloudessa toimivat yritykset yrittävät myydä ajatusta, että he eivät ole työnantajia ja heidän työntekijänsä ovat yrittäjiä. Näin yritykset välttävät työnantajalle kuuluvat velvollisuudet ja maksut, Anu-Tuija Lehto taustoittaa.

– Tämä on mennyt läpi, sillä esimerkiksi verottaja on ohjeistanut, että työn tekijä voidaan määritellä yrittäjäksi silloinkin, kun hänellä on vain yksi toimeksiantaja. Aikaisemmin näin ei ollut. Verottajan tulkinta siitä, kuka on yrittäjä ja kuka työntekijä on löystynyt, Anu-Tuija Lehto ihmettelee.

– Jos verottaja sanoisi, että nyt on kyseessä työsuhde, se olisi tehokas keino purkaa alustatalouden yrityksille työtä tekevien ongelmia. 

Laki on periaatteessa selvä: epäitsenäisessä asemassa työskentelevä henkilö ei ole yrittäjä. Myös alustataloudessa henkilö on työsuhteessa, jos hänen työntekoaan valvotaan, hänellä ei ole yrittäjyyteen kuuluvaa mahdollisuutta työnsä vapaaseen hinnoitteluun eikä siten mahdollisuutta vaurastumiseen.

– Jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, henkilöt ovat työntekijöitä, Anu-Tuija Lehto painottaa.

Työsuhteen tunnusmerkistöä on SAK:n mielestä tulkittava niin, että myös alustataloudessa epäitsenäisessä asemassa työskentelevien oikeuksia ei poljeta. 

Miten SAK edistää keikkatyöntekijöiden aseman korjaamista?

– Olemme esittäneet, että työsuhteen tunnusmerkistöä tiukennettaisiin niin, että epäselvässä tilanteessa lähtökohtana on työsuhde. Yrityksellä olisi sitten velvollisuus osoittaa, että kyse on yrittäjyydestä.

Miten muut ovat reagoineet ehdotukseen?

Aiheesta puhuminen on Anu-Tuija Lehdon mukaan nykyään huomattavasti helpompaa kuin aikaisemmin, kun yhä useammalla ihmisellä on omakohtaisia kokemuksia asiasta. 

– Kaikille alustatalous ei edelleenkään ihan aukea, ja se näyttäytyy heille vain teknologialta eli alustalta, jonka avulla työtä tehdään. Moni kuitenkin ymmärtää entistä paremmin, että alustatalouden aiheuttamiin ongelmiin pitää puututtua. 

Alustataloudessa työskentelevien aseman parantamista hidastaa Anu-Tuija Lehdon mukaan muun muassa se, että Suomessa ei oikein reagoida Euroopan Unionin tuomioistuimen tekemiin ratkaisuihin. Esimerkiksi työaikadirektiivistä EU:n tuomioistuin on todennut, että sitä on sovellettava epäitsenäisiin ammatinharjoittajiin. Heillä on siis oikeus vuosilomaan ja työaikasuojeluun.

– Ajattelu ja toiminta ovat meillä kovin Suomi-lähtöisiä.

Miten asia etenee?

Suurin ongelma ei ole laki vaan sen tulkinnat. Tästä huolimatta alustataloudessa työskentelevien aseman parantaminen edellyttää myös lainsäädännön muuttamista, Anu-Tuija Lehto sanoo.

– Yritämme saada tästä kirjauksen seuraavan hallituksen ohjelmaan. 

SAK pyrkii vaikuttamaan asiaan myös lisäämällä ihmisten tietoa aiheesta kampanjoissaan, muussa työssään sekä jäsenliittojensa kautta. Monet epäitsenäiset yrittäjät eivät tunne oikeuksiaan. 

SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeessa teemoina ovat muun muassa työntekijöiden asema alustataloudessa ja keikkatyöntekijöiden toimeentulo.

Uskotko, että SAK:n tavoite toteutuu?

Anu-Tuija Lehto pitää hyvänä, että asenne alustatalouden yrityksiä kohtaan on muuttunut ja niiltä vaaditaan enemmän. Siksi on syytä toivoa, että työsuhteen tunnusmerkistön tulkintaa tiukennetaan seuraavalla hallituskaudella. 

– Nyt aletaan laajemmin ymmärtää, että tätä menoa yhä useampi työn tekijä päätyy pisteeseen, jossa omalla työllä ei tule toimeen.

Veera Luoma-aho/Toimitus