Aktiivimalli lakkaa ja työaikalaki uudistuu – listasimme vuonna 2020 voimaan tulevia muutoksia

Työlainsäädäntö

Uusi työaikalaki lisää joustoja ja vahvistaa työntekijän suojelua

Tammikuun alussa voimaan tulevan uudistetun työaikalain myötä työpaikoilla voidaan sopia uudenlaisista joustomahdollisuuksista: työaikapankista ja joustotyöstä.

Joustotyö on uusi työaikamuoto, joka antaa työntekijälle laajat mahdollisuudet päättää työajoista ja työn tekemisen paikasta. Työaikapankin käytöstä on jo aiemmin sovittu monissa työehtosopimuksissa, mutta nyt siitä tulee kirjaus myös työaikalakiin. Lain mukaisessa työaikapankissa työnantaja ei voi siirtää säännöllistä työaikaa työaikapankkiin vaan pelkästään lisätunteja.

Työntekijöiden työaikasuojelu kiristyy uuden työaikalain myötä. Työvuorojen väliin jäävä vuorokautinen lepoaika pitenee myös jaksotyössä 11 tuntiin. Peräkkäisiä yövuoroja saa teettää nykyisen seitsemän sijasta viisi.

Työaikalaissa on lisäksi uusia määräyksiä muun muassa liukuma-ajasta, jaksotyöluettelosta, varallaolosta, hätätyöstä sekä enimmäistyöajasta ja ylitöistä.

Uudistettu laki lisää hieman mahdollisuuksia sopia työajoista paikallisesti, mutta jatkossakin sopiminen painottuu työehtosopimuksiin.

Lue lisää työaikalain muutoksista SAK:n uutisesta.

Työnantajan velvollisuus torjua syöpävaaraa laajenee

Valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta tulee voimaan vuoden 2020 alussa. Asetusta sovelletaan työhön, jossa käytetty tai esiintyvä tekijä voi lisätä vaaraa sairastua syöpään tai voi vaurioittaa perimää.

Asetuksessa määritellään sitovat raja-arvot 22 uudelle syöpävaaralliselle tekijälle. Lisäksi kahden syöpävaarallisen tekijän aiempia raja-arvoja tarkistetaan. Aikaisemmin vain kolmella aineella on ollut sitovat raja-arvot.

Työnantajan on asetuksen mukaan vähennettävä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavan tekijän tai perimää vaurioittavan aineen käyttöä työpaikalla ensisijaisesti korvaamalla se vaarattomalla tai vähemmän vaarallisella aineella tai työmenetelmällä, jos tämä on teknisesti mahdollista ja kohtuudella toteutettavissa. Lue lisää asetuksesta Työsuojeluhallinnon sivuilta.

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön asetus ja eduskunnan käsittelyssä vielä oleva niin sanottu ASA-laki määrittelevät tammikuusta 2020 lähtien uudella tavalla ne tekijät, joista työnantajan on pidettävä luetteloa ja joille altistuvat työntekijät työnantajan pitää ilmoittaa Työterveyslaitoksen ylläpitämään ASA-rekisteriin. Lue lisää aiheesta Työterveyslaitoksen sivuilta.

Koulutus

Subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen palautuu

Marinin/Rinteen hallitusohjelmaan kirjatut varhaiskasvatusoikeuden laajuutta koskevat lainmuutokset tulevat voimaan elokuussa 2020. Muutokset palauttavat lapsen subjektiivisen oikeuden kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Lue lisää opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta.

Työttömien palvelut

Palkkatukipaikat löytyvät verkosta

Työnantajat ovat joulukuusta 2019 lähtien voineet ilmoittaa avoimet työpaikat TE-palvelujen Oma asiointi -palveluun. Työnhakijat, joiden työllistymissuunnitelmassa on sovittu palkkatuesta, voivat selailla paikkoja henkilöasiakkaan palvelussa. Lue lisää palkkatukipaikkojen hausta TE-palvelujen sivuilta.

Palkkatodistusten toimittaminen työttömyyskassoille loppuu

Vuonna 2019 käyttöönotetun tulorekisterin käyttö laajenee. Tammikuusta alkaen myös työttömyyskassat alkavat saada tulorekisteristä tietoja.

Palkkatodistuksia ei pääsääntöisesti enää tarvitse toimittaa työttömyyskassoille. Kassa voi kuitenkin erikseen pyytää palkka- tai työsuhdetietoja, jos kaikkia työttömyysetuuden maksamiseen tarvittavia tietoja ei ole täytetty tulorekisteriin tai tiedot eivät riitä. Työnantajalta mahdollisesti saatu palkkatodistus kannattaa vielä liittää ansiopäivärahahakemukseen vuoden alussa.

Lue lisää tulorekisterin käytöstä työttömyyskassoissa Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön sivuilta.

Sosiaaliturva

Työttömän turvaa leikannut aktiivimalli päättyy

Työttömien turvaa leikannut aktiivimalli päättyy vuoden 2019 lopussa. SAK vastusti Sipilän hallituksen voimaan saattamaa aktiivimallia näkyvästi koko sen valmistelu- ja voimassaoloajan.

Jos työttömyysturvaa on aiemmin alennettu aktiivimallin perusteella, se palautuu normaalin suuruiseksi vuoden 2020 alusta. Tammikuussa maksuun tuleviin, mutta vuonna 2019 kertyneisiin etuuksiin aktiivimallin leikkurit vielä vaikuttavat.

Työttömyysturvan omavastuuaika pysyy vuonna 2020 ennallaan viidessä arkipäivässä.

Kysymyksiä ja vastauksia aktiivimallin purkamisesta löytyy sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

Perusturvaetuuksien korotus nostaa myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa

Vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan, sairaus- ja vanhempainpäivärahaan sekä työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen tehdään tasokorotus 1.1.2020 alkaen. Korotuksen määrä on 20 euroa kuukaudessa.

Peruspäivärahan korotus nostaa myös ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ja vuorottelukorvauksen tasoa. Etuuden määrä nousee valtaosalla 11 euroa. Tasokorotuksen lisäksi näihin kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin on tulossa indeksitarkistus, jonka määrä on 1,0 prosenttia. Lue lisää ansiopäivärahan korotuksista Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön sivuilta.

Monilapsisten perheiden lapsilisiä korotetaan 10 eurolla kuukaudessa neljännestä lapsesta alkaen. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla kuukaudessa ja elatustukea korotetaan 7 eurolla kuukaudessa. Elatustukeen tehdään tasokorotuksen lisäksi indeksitarkistus.

Lue lisää perusturvan ja lapsilisien korotuksista sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

Työttömyysturvan lisäpäivien alaikäraja nousee

Ikääntyneiden työttömien lisäpäivärahaoikeuden alaikärajaa nostetaan vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä 61 vuodesta 62 vuoteen. Muutos tulee voimaan 1.1.2020, mutta vaikuttaa kyseisiin ikäryhmiin vasta viiveellä. Lue lisää lisäpäivien ikärajan noususta SAK:n blogikirjoituksesta.

Avopuolisot mukaan työntekijöiden ryhmähenkivakuutukseen

Ryhmähenkivakuutuksen ehdot muuttuvat vuoden 2020 alusta alkaen ja ovat voimassa vuoden 2022 loppuun saakka. Vakuutuskorvauksen piiriin tulevat uusina saajina viisi vuotta yhdessä asuneet avopuolisot.

Työkyvyttömyyseläkeläisillä ryhmähenkivakuutuksen voimassaolo lyhenee kahdella vuodella. Vakuutettuna olo päättyy siten jatkossa kaikilla kolmen vuoden kuluttua työ- ja virkasuhteen päättymisestä.

Korvaussummat pysyvät samantasoisina kuin vuonna 2019.

Lue lisää ryhmähenkivakuutuksesta Työntekijäin ryhmähenkivakuutuspoolin sivuilta.

Sairausvakuutuslain päivärahaetuuksien laskentaperuste muuttuu

Vanhempainpäivärahojen, sairauspäivärahan, erityishoitorahan ja Kelan maksaman kuntoutusrahan määräytymistä koskevat säännökset muuttuvat vuoden alusta alkaen.

Ennen vuotta 2020 päivärahan laskennan perusteena on käytetty pääasiallisesti viimeisessä verotuksessa vahvistettuja tuloja. Vuoden 2020 alusta lähtien päiväraha määräytyy etuutta edeltävien 12 kalenterikuukauden tulojen pohjalta. Tietyissä tilanteissa vuositulo voidaan laskea kolmelta viimeiseltä kuukaudelta. Tällainen erityistilanne on muun muassa se, että hakija on ollut pois työelämästä esimerkiksi alle kolmevuotiaan tai sairaan lapsen hoidon vuoksi tai hän on valmistunut ammattiin.

Vuositulossa huomioidaan myös epäsäännöllisesti maksettavat palkanerät (esimerkiksi lomarahat, bonukset ja tulospalkkiot) sekä palkankorotukset ja satunnaisista lyhyistä työsuhteista saadut tulot. Huomioon otetaan myös esimerkiksi etuustuloja ja muita ansionmenetyskorvauksia.

Kela saa yleensä tarvittavat tiedot tulorekisteristä. Tulonhankkimiskuluja ei enää vähennetä vuositulosta, joten esimerkiksi työmatkojen kustannuksiin liittyviä selvityksiä ei enää tarvita.

Lue lisää päivärahaetuuksien muutoksista Kelan sivuilta.

Työterveyshuollon Kela-korvausten painopiste ennalta ehkäisyyn

Työterveyshuollon Kela-korvausten laskentatapa muuttuu työnantajan tilikaudesta 2020 alkaen. Työnantajan järjestämälle työterveyshuoltotoiminnalle määritellään ehkäisevän työterveyshuollon (korvausluokka I) ja sairaanhoidon (korvausluokka II) osalta yksi yhteinen laskennallinen enimmäismäärä. Määrästä korvataan ensisijaisesti ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset.

Sairaanhoidon kustannuksia voidaan korvata, jos enimmäismäärää on jäljellä ehkäisevän työterveyshuollon kustannusten jälkeen, kuitenkin enintään 40 prosenttia yhteisestä enimmäismäärästä.

Lue lisää työterveyshuollon korvauksien muutoksesta ja määristä Kelan sivuilta.

Vuoden 2020 alusta alkaen Kela voi korvata sellaisia työterveyshuollon kustannuksia, jotka syntyvät työfysioterapeuttien suoravastaanotoilla. Suoravastaanotosta on kyse, kun työntekijä hakeutuu työfysioterapeutin vastaanotolle ilman työterveyslääkärin tai -hoitajan erillistä tarvearvioita tai lähetettä. Suoravastaanotto koskee tuki- ja liikuntaelinongelmia. Lue lisää Kelan sivuilta.

Vähimmäiseläkkeisiin parannuksia

Pientä eläkettä saavien verorahoitteisiin eläkkeisiin tehdään taso- ja indeksikorotukset 1.1.2020 alkaen. Kansaneläkkeen täysi määrä nousee noin 34 eurolla ja takuueläkkeen täysi määrä 50 eurolla kuukaudessa. Korotus koskee yli 600 000 eläkeläistä, joiden kokonaiseläke on alle 1200–1300 euroa kuukaudessa.

Korotuksen jälkeen yksinasuvan täysimääräinen kansaneläke on 662,86 euroa ja avo- tai avioliitossa asuvan 591,79 euroa kuukaudessa. Takuueläkkeen täysi määrä on 834,52 euroa.

Eläkkeensaajan asumistuen lisäomavastuun rajoja muutetaan, jotta eläkkeiden korotus ei vaikuta saajan asumistuen määrään ja pienennä hänen käytettävissä olevien tulojensa nousua. 

Lue lisää pienimpien eläkkeiden korotuksista sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

Elinaikakerroin, työeläkeindeksi ja palkkakerroin vuodelle 2020

Elinaikakerroin vuodelle 2020 on 0,95404. Kerroin pienentää vuonna 1958 syntyneiden vuoden 2020 aikana tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 4,596 prosenttia. Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön uutisesta.

Työeläkeindeksi vuonna 2020 on 2617. Työeläkeindeksi nousee noin 1,2 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Indeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet.

Palkkakerroin vuodelle 2020 on 1,446. Vuoteen 2019 verrattuna palkkakerroin nousee noin kaksi prosenttia. Kerrointa käytetään tulevan työeläkkeen laskennassa.

Lue lisää työeläkeindeksistä ja palkkakertoimesta sosiaali- ja terveysministeriön uutisesta.

Sosiaalivakuutusmaksut 2020

Suluissa vastaava maksu vuonna 2019.

Työeläkevakuutusmaksu

Työntekijän osuus TyEL-maksusta:

• 17–52-vuotiaat työntekijät: 7,15 % (6,75 %)
• 53–62-vuotiaat työntekijät: 8,65 % (8,25 %)
• 63 vuotta täyttäneet työntekijät: 7,15 % (6,75 %)

Työnantajan keskimääräinen TyEL-maksu: 16,95 % (17,35 %)
Sopimustyönantajan TyEL-maksu (sisältää työntekijän maksuosuuden): 25,3 % (25,2 %)

Yrittäjien eläkemaksu

• Alle 53-vuotiaat yrittäjät: 24,10 % (24,10 %)
• 53–62-vuotiaat yrittäjät: 25,60 % (25,60 %)
• 63 vuotta täyttäneet yrittäjät: 24,10 % (24,10 %)

Sairausvakuutusmaksu

Vakuutetun sairausvakuutusmaksut:

• Palkansaajan sairaanhoitomaksu: 0,68 % (0,00 %)
• Palkansaajan ja yrittäjän päivärahamaksu, jos palkka- ja yrittäjätulo vähintään 14 574 euroa/vuosi: 1,18 % (1,54 %)
• Eläkeläisen sairausvakuutusmaksu: 1,65 % (1,61 %)
• Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus: 0,15 % (0,23 %)

Työnantajan sairausvakuutusmaksu: 1,34 % (0,77 %)

Työttömyysvakuutusmaksu

• Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu: 1,25 % (1,50 %)
• Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu, jos palkkasumma enintään 2 125 500 euroa/vuosi: 0,45 % (0,50 %)
• Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 2 125 500 euroa ylittävästä palkkasummasta: 1,70 % (2,05 %)
• Työnantajan maksama työttömyysvakuutusmaksu osaomistajasta: 0,45 % (0,50 %)
• Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajamaksu: 0,65 % (0,78 %)

Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut

Työnantajan maksama tapaturmavakuutusmaksu määräytyy palkan ja työn riskin mukaan. Vuonna 2020 maksu on keskimäärin 0,70 %. Ryhmähenkivakuutusmaksu peritään työnantajalta tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Lisätietoa tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksuista löytyy tapaturmavakuutusyhtiöistä.

Verotus

Ravintoedun kustannusten yläraja nousee 10,70 euroon

Tavanomaisen ravintoedun arvo nousee ensi vuonna 6,80 euroon (6,60 euroa vuonna 2019). Edun kustannusten ylärajaa korotetaan 10,70 euroon (10,50 euroa).

Ravinto-, asunto- ja autoedun sekä muiden luontoisetujen verotuksesta vuonna 2020 löytyy lisätietoja Verohallinnon sivuilta.

Verovapaisiin päivärahoihin korotuksia

Verovapaa kotimaan kokopäiväraha nousee 43 euroon (42 euroa vuonna 2019) ja osapäiväraha 20 euroon (19 euroa). Ateriakorvauksen enimmäismäärä nousee 10,75 euroon (10,50 euroa).

Henkilöauton verovapaa kilometrikorvaus pysyy samana kuin vuonna 2019 eli 43 sentissä kilometriltä.

Lue Verohallinnon päätös matkakustannusten korvauksista.

Pieni- ja keskituloisten ansioverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla

Ansiotuloveroperusteisiin vuonna 2020 tehdään 3,1 prosentin ansiotulokehitystä vastaava indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Tämän lisäksi ansiotulojen verotus kevenee yhteensä 200 miljoonalla eurolla niin, että kevennykset painottuvat pieni- ja keskituloisiin. Solidaarisuusveroa jatketaan hallituskauden loppuun ja vuonna 2020 se koskee yli 78 500 euroa tienaavia.

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää on ensi vuonna 3 540 euroa ja työtulovähennyksen 1 770 euroa. Valtionverotuksen eläketulovähennyksen täysi määrä on 11 540 euroa ja kunnallisverotuksen eläketulovähennys on 9 230 euroa.

Valtion tuloveroasteikko 2020 löytyy Verohallinnon sivuilta.

Kotitalousvähennys pienenee

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä alenee vuonna 2020 2 400 eurosta 2 250 euroon. Vähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin.

Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousussa

Kunnallisveroprosentti nousee 53 kunnassa vuonna 2020. Keskimääräinen kunnallisveron tuloveroprosentti on 19,97 prosenttia, missä on 0,09 prosenttiyksikön nousu vuodesta 2019. Kuntien vuoden 2020 tulo- ja kiinteistöveroprosentit löytyvät Kuntaliiton sivuilta.

Muut veromuutokset

Muista veromuutoksista löytyy tietoa valtiovarainministeriön sivuilta.