Työssä hankittu osaaminen pitäisi tunnistaa nykyistä paremmin, sanoo Kati Korhonen-Yrjänheikki.
Aikuiskoulutustuella kova kysyntä
Aikuiskoulutustuen kysyntä kasvaa huikeaa vauhtia, mikä on osoitus työelämässä tapahtuvasta murroksesta, sanoo Koulutusrahaston toimitusjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki.
Tämän vuoden keväällä aikuiskoulutustuen kysyntä oli kasvanut edellisvuoteen verrattuna parikymmentä prosenttia. Kaikkiaan tuen saajia oli viime vuonna 20 500.
– Aikuiskoulutustuen saajissa näkyy jo, että osa ammateista poistuu ja henkilö lähtee kouluttautumaan kokonaan uuteen ammattiin, Kati Korhonen-Yrjänheikki sanoo.
Suomalainen koulutus- ja työelämä on tutkintopainotteista. Vähemmälle huomiolle jää, mitä osaamista työntekijä on 30–40 vuoden aikana kartuttanut. Korhonen-Yrjänheikin mukaan osaaminen pitäisi huomioida uuden ammatin koulutuksessa.
– Oleellista on osaamisen parempi tunnistaminen ja tunnustaminen. Täytyisi päästä järjestelmään, jossa henkilön ei osaamiskartoituksen jälkeen tarvitsisi suorittaa kokonaista tutkintoa, vaan vain osia siitä.
Lopputuloksena uuteen tutkintoon pääsisi tehokkaammin ja lyhemmällä ajalla. Se olisi sekä työntekijän että työnantajan etu.
– Tällöin olisi mahdollista rahoittaa nykyistä useamman palkansaajan osaamisen uudistamista ilman, että aikuiskoulutustuen kokonaismenot kasvavat, Kati Korhonen-Yrjänheikki sanoo.
Hallitus leikkaa etuja
Aikuiskoulutustuen edut heikkenevät ensi vuonna. Tuen perusosaa leikataan nykyisestä 15 prosenttia ja tukiaikaa lyhennetään 19 kuukaudesta viiteentoista.
Perusosan leikkaus merkitsee tuen saajalle keskimäärin 60 euroa kuukaudessa. Tukiajan enimmäispituuden lyhentäminen koskettaa joka toista aikuiskoulutustuen saajaa. Osa koulutusajan rahoituksesta on hankittava muualta, joko opintolainana tai säästöinä.
Leikkaukset eivät kuitenkaan ole dramaattisia verrattuna siihen, mitä maan hallitus alun perin suunnitteli. Hallitus päätti viime syksynä aikuiskoulutustuen perusosan muuttamisesta lainaksi. Se olisi merkinnyt keskimääräisen tuen saajalle noin kymmenen tuhannen euron lainaa opiskeluja varten.
– Työmarkkinajärjestöt pelastivat aikuiskoulutustuen hyväksyessään kilpailukykysopimuksen. On hienoa, että työelämän murroksessa työmarkkinajärjestöt arvostavat täydennys- ja uudelleen koulutusta, Kati Korhonen-Yrjänheikki sanoo.
Hänen mielestään työntekijöiden ja työantajan etu on, että tukimuoto säilyy vaikka hieman leikattuna verrattuna siihen, että olisi menty lainapohjaiseen järjestelmään.
Palkansaajien aikuiskoulutustuki rahoitetaan jatkossa kokonaisuudessaan Työttömyysvakuutusrahastosta. Tähän saakka tuen perusosan on rahoittanut valtio ja ansio-osan Työttömyysvakuutusrahasto.
Leena Seretin