Aikuiskoulutus avainasemassa
Hän muistuttaa, että työn tuottavuuden nousuun eivät aiemminkaan ole pelkät ihmisten muskelit riittäneet, vaan siihen on tarvittu koneita ja laitteita.
Työpaikkoja on kadonnut aina ja entisten sijaan on tullut laadukkaampia ja terveellisempiä työpaikkoja. Meneillään olevan rakennemuutoksen Koskinen näkee ennen kaikkea koulutuksellisena haasteena, jossa korostuu aikuiskoulutuksen merkitys.
– Meillä on hyvä peruskoulu, jonka jälkeen hankitaan ammatilliset valmiudet. Tämän jälkeen on ajateltu henkilöstökoulutuksen ja lyhytaikaisten kurssien riittävän. Ne eivät kuitenkaan riitä työelämän globaaleissa muutoksissa. Lisäksi eri ikäryhmien väliset koulutukselliset erot ovat meillä suuret.
– Näyttötutkinnot toimivat hyvin oman alan osaamisen kohentamisessa, mutta pitää olla mahdollisuus kouluttautua myös muille aloille, jos oman alan näkymät ovat heikot tai muuten haluaa vaihtaa alaa. Omaehtoinen alan vaihtaminen pitäisikin tehdä helpommaksi, Koskinen korostaa.
Yhteishankintakoulutus ja työvoimapoliittinen koulutus tulevat avuksi. Muutosturvasta on apua, mutta erityisesti pienemmissä yrityksissä työskenteleville pitäisi parantaa omaehtoisen kouluttautumisen tukea. Opintovapaalaki toimii ja koulutusrahaston aikuiskoulutustuki on tarpeen. Nämä mahdollistavat Mikko Koskisen mukaan tilaisuuteen tarttumisen, sillä opintovapaalla työsuhde säilyy.
Omaehtoista kouluttautumista Koskinen suosittelee, koska esimerkiksi auringonlaskun aloilla työnantajalla ei ole ehkä kovin suurta kiinnostusta kouluttaa väkeään.
Vahvistettava osaamista tulevaisuuden töihin
Tosiasia on se, että työpaikkoja menee Kiinaan ja robotit tulevat työpaikoille. Ei kannata haikailla vanhaan, vaan vahvistaa osaamista tulevia työpaikkoja silmälläpitäen. Koskisen mukaan muutoksessa onkin keskeistä työn ja työvoimaan kohtaanto. Sitä voidaan lähentää koulutuksella.
– Elektroniikkateollisuus tuli ja meni. Meidän ei pidä tuudittautua siihen, että näin jatkuu ikuisesti. Emme tiedä, ovatko cleantec ja biotieteet samanlaisia lyhytaikaisia työllistäjiä. On ehkä turha odottaa metsäteollisuuden kaltaista vuosisataista työllistäjää.
– Kuinka vastaamme siihen, että uusien alojen elinkaari on 15 vuotta eikä 150 vuotta? Olemme hyvän koulutuksen ja korkeiden työvoimakustannusten maa. Meillä on valmiudet hyödyntää uusinta teknologiaa ja ottaa siitä kaikki irti. Tämä edellyttää asennemuutosta ja satsausta koulutukseen.
– Pitää myös nähdä tulevaisuuden mahdollisuudet. Jos katsomme 20 vuotta taakse ja vertaamme tilannetta nykypäivään, niin paljon on muuttunut suomalaisessa työelämässä. Muutoksen kiihtyessä vähintään sama muutos tapahtuu seuraavassa kymmenessä vuodessa, muistuttaa koulutuspäällikkö Mikko Koskinen.
Aino Pietarinen
