Ahmavaara: Tupossa saavutuksia, joihin liittokierroksella ei yllettäisi
SAK:n valtuusto 22.-23.11.
– Tällä neuvottelukierroksella kaikki tahtoivat tupoa: maan hallitus, työnantajat ja valtaosa palkansaajista. Ongelmana oli vain se, että erityisesti työnantajat ja palkansaajat tahtoivat kovin erilaista tupoa, totesi johtaja Pekka Ahmavaara tänään SAK:n valtuuston kokouksessa Kiljavalla.
Ahmavaaran mukaan SAK tavoitteli vakautta, ennustettavuutta, kotitalouksien ostovoimaa tukevaa ja sitä kautta työllisyyttä parantavaa tupoa. Siinä ostovoiman kasvu oli määrä toteuttaa kohtuullisilla palkankorotuksilla eikä tuloverotusta alentamalla. Työnantajat halusivat turvata ostovoiman kasvun tuntuvilla tuloveroalennuksilla eikä tupossa olisi saanut olla laadullisia uudistuksia. Siitä huolimatta neuvottelutulokseen saatiin Ahmavaaran mukaan useita sellaisia edistysaskeleita, joihin liittoneuvotteluissa ei yllettäisi. Neuvottelutulos tarjoaakin hänen mielestään hyvän pohjan sopimusalakohtaisille soveltamisneuvotteluille.
– Lopullinen päätös tuposta tehdään liittoneuvottelujen pohjalta. Nyt ollaan siis vasta puolivälissä. Pujottelukilpailun ensimmäinen lasku on suoritettu jäisellä rinteellä horjuen ja takellellen, kuitenkin maaliin saakka. Toinen lasku ratkaisee lopputuloksen: rata on tiukka, rinne hankala ja radalta voi suistua helposti, Ahmavaara sanoi.
– Jos uusi tulopoliittinen sopimus syntyy, se päättyy vasta vuoden 2005 helmikuun puolivälissä. Se tarjoaa mahdollisuuden myös toisenlaiselle toimintamallille, jos niin halutaan. Voimme halutessamme käynnistää neuvottelut uudesta työmarkkinasopimuksesta vaikkapa tammikuun alussa v. 2005. Neuvotteluaikaa on silloin puolitoista kuukautta siihen ajankohtaan jolloin sopimukset päättyvät. Sopimuksettoman tilan alkaessa meillä on halutessamme oikeus käyttää kaikkia tarpeellisia keinoja toteuttaaksemme tavoitteemme, Ahmavaara korosti.
Tällaista menettelyä pitäisi Ahmavaaran mukaan kuitenkin tarkkaan harkita.
– Ensiksikin, tärkeää on, että SAK:n tavoitteena olisi silloin selkeästi määritelty, todella tärkeä, kaikkia yhdistävä ja laajasti oikeana ja oikeudenmukaisena koettu tavoite. Toinen ongelma on tietysti se, että tällaiseen neuvottelupöytään pitäisi saada työnantaja toiselle puolen. Voipa olla, että työnantajat eivät edes ryhdy neuvottelemaan tuposta tällaisissa oloissa. Sitä painostusvoimaa, jolla ay-liike ensin pakottaa työnantajat liittoneuvottelujen sijasta tupopöytään ja siellä hyväksymään ay-liikkeen päätavoitteen, ei helposti koota.
– Tämä malli on varmasti syytä pitää kalupakissa siinä missä tupo yleensäkin. Sen verran kova työkalu se kuitenkin on, että sitä voi käyttää vain todella kovissa paikoissa, Ahmavaara korosti.
Osoitteesta
löytyvät SAK:n valtuuston esittely, syyskokouksen aikataulu, liittoesitykset valtuustolle ja ajo-ohjeet Kiljavan opistolle. Samaan osoitteeseen kerätään kokouksen aikana mm. lehdistötiedotteet, referaatteja valtuustossa pidetyistä puheista ja valtuuston jäsenten haastatteluja.