Aänestysvarmuus viime vaalien tasolla
Suomalaisista 48 prosenttia ilmoittaa varmasti äänestävänsä eduskuntavaaleissa. Kolmannes (33 %) on äänestämisestään melko varmoja. SAK:laisten liittojen jäsenistä aikoo varmasti äänestää 51 prosenttia, melko varmasti 35 prosenttia. STTK:laisten liittojen jäsenissä melko varmoja äänestäjiä on hiukan enemmän (51/40 %).
Akavalaisista (63 %) ja MTK:laisista (68 %) peräti kaksi kolmesta pitää äänestämistään itsestään selvänä, Suomen Yrittäjät ry:n jäsenistä jopa kolme neljästä (76 %). Eri puolueiden kannattajista varmimpia äänestämisestään ovat vasemmistoliiton (67 %) ja SDP:n kannattajat (66 %), epävarmimpia vihreät (48 %).
Tiedot käyvät ilmi Suomen Gallupin työmarkkinailmastotutkimuksesta, johon tammi-helmikuussa haastateltiin 1006 yli 15-vuotiasta suomalaista (äänestysvarmuudesta vastaajina yli 18-vuotiaat). Tämänkertaiseen tutkimukseen sisältyi laaja äänestämistä ja vaalikeskusteluteemoja käsittelevät osio.
SAK:laisten äänestysvarmuus vaikuttaisi hieman vahvistuneen, sillä viime keväänä tehdyssä jäsenkyselyssä SAK:laisista ilmoitti varmasti äänestävänsä 45 prosenttia, nyt siis 51 prosenttia.
Kansalaisten äänestämisvarmuus on nyt kutakuinkin samalla tasolla kuin ennen viime eduskuntavaaleja, jolloin vastaavassa kyselyssä 46 prosenttia ilmoitti varmasti äänestävänsä. SAK:laisista tuolloin 48 prosenttia oli varmoja äänestämisestään. Äänioikeuttaan viime eduskuntavaaleissa käytti SAK:laisista lopulta noin 60 prosenttia eli reilut 600 000 SAK:laisten liittojen jäsentä.
Ay-liikkeen patistettava ihmisiä äänestämään
Lähes kolme neljästä (70 %) toivoo, että ammattiyhdistysliike patistaisi rivakalla otteella ihmisiä käyttämään äänioikeuttaan tulevissa vaaleissa. STTK:laisista näin ajattelee peräti 80 prosenttia ja SAK:laisista 75 prosenttia.
Kaikkien puolueiden kannattajista vahva enemmistö perää ay-liikkeeltä toimenpiteitä äänestysaktiivisuuden puolesta (SDP 84 %, vasemmistoliitto 76 %, vihreät 75 %, kokoomus 73 %, keskusta 66 %). Vähiten ay-liikkeeltä toimia äänestysaktiivisuuden kohottamiseksi odottavat maanviljelijät (52 %) ja MTK:laiset (54 %), joista heistäkin enemmistö pitää kampanjointia tärkeänä.
Enemmistö suomalaisista (59 %) katsoo, että heidän äänestyspäätökseensä vaikuttaa se, miten puolueet toimivat palkansaajien asemaa koskevissa asioissa. Näkemys on hiukan vahvistunut edellisvaaleista (53 %). Vahvimmin tällä kannalla ovat SAK:laiset (73 %), eri puolueiden kannattajista vasemmistoliiton (68 %) SDP:n (67 %) äänestäjät, mutta myös enemmistö vihreiden (62 %), kokoomuksen (63 %) ja keskustan (52 %) äänestäjistä.
Hallitukselta toivotaan hyvää yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa
Valtaenemmistö suomalaisista toivoo tulevan hallituksen hakevan hyvää yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa hyvän talous- ja työllisyyskehityksen varmistamiseksi. Tätä mieltä on lähes yhdeksän kymmenestä (87 %) suomalaisesta. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen hyvän yhteistyön arvostus on vankkaa kaikissa kansalaisryhmissä. Vähiten sen perään kuuluttavat maanviljelijät (67 %), MTK:laiset (70 %) ja hiukan muita vähemmän myös keskustan kannattajat (80 %), joista kaikista kuitenkin valtaenemmistö on yhteistyön kannalla.
Ansiosidonnaisella työttömyysturvalla ja lakko-oikeudella kansalaisten vankka tuki
Lähes yhdeksän kymmenestä (87 %) uskoo, että ammattiyhdistysliikkeen on pidettävä huolta siitä, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei maassamme heikennetä. Näkemys on yhteinen kaikille väestöryhmille. Vain maatalousyrittäjien ja yrittäjien keskuudessa löytyy hiukan muita enemmän myös vastakkaisia näkemyksiä, enemmistö heistäkin on kuitenkin työttömyysturvaleikkauksia vastaan. Eri puolueiden kannattajista vahvimmin ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolesta puhuvat vasemmistoliiton (94 %) ja SDP:n (92 %) äänestäjät, mutta myös valtaenemmistö vihreiden (89 %), kokoomuksen (84 %) ja keskustan (79 %) kannattajista.
Muutenkin ansiosidonnaisen sosiaaliturvan kannatus on pysynyt korkeana: kansalaiset ovat edelleen yksimielisiä (95 %) siitä, että maksunsa ja veronsa maksaneella ihmisellä on oltava oikeus kohtuulliseen ansioiden mukaiseen turvaan sairastuessaan, työttömänä tai eläkkeellä.
Palkansaajien lakko-oikeus saa miltei yhtä vahvan tuen. Suomalaisista valtaosa (81 %) uskoo, että lakko-oikeus on palkansaajien perusoikeus, jota ei tule rajoittaa nykyisestä. Väestöryhmistä vain maatalousyrittäjät ovat toista mieltä (29 % puolesta, 65 % vastaan). Vahvimmin lakko-oikeutta puolustavat työntekijät (85 %) mutta myös vaikkapa yrittäjistä (73 %) ja johtavassa asemassa olevista (77 %) enemmistö pitää lakko-oikeuden rajoittamista vääränä. Eri puolueiden kannattajista lakko-oikeutta puolustavat vahvimmin vasemmistoliiton (95 %) ja SDP:n (88 %) kannattajat, laimeimmin keskustalaiset (68 %), joista heistäkin siis kaksi kolmesta ei sallisi lakko-oikeuteen puuttumista.
Kansalaiset tiukasti julkisten palvelujen takana
Kevään työmarkkinailmastotutkimuksessa selvitettiin myös kansalaisten näkemyksiä eräistä keskeisistä vaalien alla käytävää keskustelua sivuavista teemoista. Kaksi kolmesta suomalaisesta (65 % ) keventäisi palkkatulojen verotusta ja siirtäisi verotuksen painopistettä kiinteistö-, pääoma- ja ympäristöverotuksen suuntaan. Toisaalta kahdeksan kymmenestä (81 %) toteaa, ettei verotusta pidä alentaa sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen kustannuksella.
Kansalaiset ovat varsin yksimielisiä (93 %) siitä, että julkiset palvelut ovat ensiarvoisen tärkeä turvaverkko suurimmalle osalle kansalaisia. Julkisten palvelujen arvostus on edelleen vahvistunut viime eduskuntavaaleista. Kaksi kolmesta (67 %) pitää julkisia palvelujamme suorastaan kansainvälisenä kilpailuetuna. Kansalaisten suhtautuminen palveluihin on kuitenkin osin viha-rakkaus-suhde: toisaalta arvioidaan, että palvelu tuotetaan tehokkaasti ja laadukkaasti (68 %), toisaalta tehottomasti ja tahmeasti (55 %).
Kritiikki palveluja kohtaan on edellisvaaleista hiukan vähentynyt: kun neljä vuotta sitten mm. kaksi kolmesta (64 %) moitti palvelujen tulevan veronmaksajille liian kalliiksi, nyt tätä mieltä on 53 prosenttia. Toisaalta yhä useampi torjuu palvelujen yksityistämistrendin.
Useampi kuin kahdeksan kymmenestä (84 %) ei hyväksy julkisten palvelujen kilpailuttamista työntekijöiden palkkatason tai työsuhdeturvan kustannuksella. Useampi kuin kaksi kolmesta (69 %) toteaa, ettei julkisia palveluja enää pidä yksityistää, koska seurauksena on kansalaisten eriarvoisuuden ja turvattomuuden lisääntyminen. Kaikkien puolueiden kannattajien enemmistö on tätä mieltä, tosin kokoomuksen riveistä löytyy keskimääräistä enemmän myös yksityistämisen puolestapuhujia. Kokoomuslaiset lisäisivät yksityistämistä selvästi muiden puolueiden kannattajia useammin (46 %) tehokkuuden ja kustannussäästöjen nimissä.
Kokoomuksen (41 %) ja keskustan (40 %) äänestäjistä myös selvästi muita useampi hyväksyy kilpailuttamisen taloudellisesti välttämättömänä vaikka se johtaisi työntekijöiden irtisanomisiin tai heikompiin työehtoihin. Vihreiden kannattajista näkemyksen hyväksyy vain 24 prosenttia, SDP:n kannattajista 27 prosenttia ja vasemmistoliiton 28 prosenttia.
Tukea varovaiselle maahanmuuttopolitiikalle
Tutkimuksessa selvitettiin myös kansalaisten näkemyksiä erityisesti työnantajien esille nostamasta kysymyksestä: pitäisikö Suomeen tuottaa lisää ulkomaalaista työvoimaa työvoimapulan torjumiseksi. Kaksi kolmesta (65 %) suomalaisesta arvioi, että ulkomaalaisen työvoiman määrän lisäämisestä on turha puhua, kun työpaikat eivät seuraavan 10-15 vuoden sisällä tule riittämään edes suomalaisille itselleen. Noin kolmannes kansalaisista suhtautuu ulkomaalaisen työvoiman lisäämiseen myötämielisemmin: 38 prosenttia torjuisi uhkaavaa työvoimapulaa lisäämällä tuntuvasti ulkomaalaista työvoimaa. Johtavassa asemassa olevista tätä mieltä on 43 prosenttia, yrittäjistä 40 prosenttia
Enemmistö (60 %) torjuu ajatuksen, että kaikkien ulkomaalaisten, jotka haluavat tulla Suomeen asumaan ja työtä tekemään, pitäisi saada tulla tänne. Eri puolueiden kannattajista myötämielisimpiä tässä ovat vihreät (vastaan 43 %), kriittisimpiä keskustan kannattajat (64 %). Kaikista väestöryhmistä vahvimmin rajojen täydellistä avaamista vastaan ovat itäsuomalaiset (73 prosenttia vastaan).
Vaikka noin kolmannes suomalaisista olisi valmis tuntuvastikin lisäämään ulkomaalaisen työvoiman osuutta Suomessa, lähes kahdeksan kymmenestä kuitenkin (78 %) uskoo, että Suomen on oltava varovainen ja asetettava selviä rajoituksia sille, kuinka paljon ulkomaalaisia maahamme muuttaa.
Lisätietoja
– Suomen Gallupin tutkimusjohtaja Juhani Pehkonen, puh. 040 557 2393
– SAK:n jäsenpalveluosaston johtaja Matti Tukiainen, puh. 0400 600 099
Työmarkkinailmasto kevät 2003. Osaraportti. Tutkimustieto 2/2003 (pdf)
SAK:n eduskuntavaalisivut löytyvät osoitteesta
.