80 vuotta ruotsinkielistä toimintaa SAK:ssa

SAK:n ruotsinkielinen toiminta täyttää sunnuntaina 19. lokakuuta 80 vuotta. Juhlan kunniaksi ruotsinkielinen sihteeristö julkaisi tänään historiikkinsa, jonka on kirjoittanut toimittaja Christina Nordgren-Siivonen.

Ammattiyhdistysliikkeen suomenruotsalaisten toiminta on ollut koko historiansa ajan monipuolista ja aktiivista. Tänään SAK:laisissa ammattiliitoissa on noin 36 000 äidinkielenään ruotsia puhuvaa jäsentä, mikä vastaa keskisuuren suomalaisen ammattiliiton jäsenmäärää.

SAK:n ja sen edeltäjän, Suomen Ammattijärjestön toimintaan on sen perustamisesta eli vuodesta 1907 alkaen osallistunut aktiivisesti myös ruotsinkielisiä ammattiosastoja. Jotta ruotsinkielisen jäsenistön osallistumismahdollisuudet ja jäsenpalvelut voitaisiin turvata mahdollisimman hyvin, ammattijärjestön kongressi päätti toukokuussa 1923 käynnistää järjestön ruotsinkielisen toiminnan. Tätä toimintaa ohjaamaan Suomen Ammattijärjestön hallitus perusti samana vuonna, lokakuun 19. päivänä ruotsinkielisen sihteeristön. Sihteeristön tehtävänä oli ja on yhä edelleen vastata SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen valtakunnallisesta ruotsinkielisestä toiminnasta.

– Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen kulmakiviä. Siksi pidämme tärkeänä, että järjestömme säilyy jatkossakin kaksikielisenä, vaikka osa ammattiliittojen ruotsinkielisistä jäsenistä hallitseekin suomen kielen. SAK:n ruotsinkielisen sihteeristön päätehtävä onkin edelleen huolehtia siitä, että ruotsinkieliset jäsenet saavat keskeiset ammattiyhdistysliikkeen palvelut omalla äidinkielellään, toteaa SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen.

Ruotsinkielinen toiminta edellyttää luonnollisesti ruotsinkielisiä aktiivisia jäseniä, jotka osallistuvat ammattiyhdistystoimintaan työpaikoilla, ammattiosastoissa, liitoissa ja SAK:n ruotsinkielisessä sihteeristössä. Aktiivisuuden ylläpitämiseksi sihteeristö huolehtii siitä, että ruotsinkieliselle jäsenistölle tarjotaan laadukasta, ajankohtaista ja kiinnostavaa ammattiyhdistyskoulutusta, tiedotusta ja materiaalia. Sihteeristö haluaa myös osaltaan vaikuttaa ammattiliittoihin siten, että liitot kiinnittävät huomiota henkilöstönsä ruotsinkielen taitoihin voidakseen antaa jäsenpalveluja myös ruotsiksi.

Puheenjohtaja Ihalaisen mukaan SAK:n ruotsinkielisen toiminnan tulevaisuus on riippuvainen ruotsinkielisen väestön määrän kehittymistä maassamme. Jos ruotsinkielisen väestön lukumäärä pysyy jotakuinkin vakaana, on SAK:n ruotsinkielisellä sihteeristöllä jatkossakin tärkeä rooli ruotsinkielisten jäsenten yhdyssiteenä ja toiminnan järjestäjänä.