5 väitettä työn mielekkyydestä

– Tottakai. Optimaalisessa tilanteessa työ koetaan kiinnostavaksi, siinä voi tehdä asioita joita osaa, siinä voi oppia uutta ja työyhteisössä on hyvä ja turvallista olla. Työ on silloin sekä tuottavaa että kivaa. Hyvä työelämä on tärkeä pyrkimys. Työhön liittyy kuitenkin ponnistelua ja ajoittain se voi olla melko kovaakin, mikä on ymmärrettävä luonnolliseksi osaksi työtä.

SAK:laisilla on liian vähän vaikutusmahdollisuuksia

– Yleiskuva on tämä. Vain hieman yli kolmanneksella on työssä hyvät tai melko hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä. Osuuden pitäisi olla huomattavasti suurempi. Huolestuttava suuntaus on, että aiempaa pienemmällä osalla on hyvät vaikutusmahdollisuudet työssään.

SAK:laisten osaaminen on vajaakäytössä

– Useimmat osaisivat tehdä työpaikallaan muutakin kuin mitä nyt työssään tekevät. On hieman hämmästyttävää, että ihmisten osaamista ei oteta nykyistä laajemmin käyttöön työpaikoilla. Se lisäisi työtyytyväisyyttä ja työn tuottavuutta.

Työnantajat kannustavat kokeilemaan uutta

– Vain joka viidennellä SAK:laisella palkansaajalla on tällainen työnantaja. Tämä liittyy jo edellä mainittuun osaamisen vajaakäyttöön. Suurin osa ei pääse käyttämään osaamistaan eikä heidän osaamisensa kehittämiseen kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Näitä ihmisiä ei myöskään kannusteta kehittämään työtään. Yleisesti ottaen ihmiset haluaisivat kehittää työtään, valitettavan harvoin siihen annetaan aito mahdollisuus.

Vaikutusmahdollisuudet pidentävät työuria

– Työhön liittyvät vaikutusmahdollisuudet paljastavat kuumemittarin tavoin työpaikan laadullisen tilan. Mikäli ihmisillä on työssään hyvät vaikutusmahdollisuudet, he kokevat työnsä positiiviseksi. He kokevat työn mielekkyyden paranevan, ovat jopa muita harvemmin sairauslomalla ja ovat myös valmiimpia jatkamaan työssä. Tämä on todella tärkeä asia työurien pidentymistavoitteenkin kannalta.

Aino Pietarinen