Veropohjan tiivistäminen arvonnousuverolla lisäisi verotuksen oikeudenmukaisuutta
Valtiovarainministeriö julkisti tänään selvityksensä arvonnousuverosta. Veromallin tavoite olisi puuttua verosyistä tapahtuvaan maastamuuttoon, jonka tarkoituksena on omaisuuden luovutuksesta aiheutuvan veron määrän pienentäminen tai välttäminen. Tämä olisi siis yksi keino tiivistää veropohjaa ja estää verovälttelyä.
Arvonnousuveroon liittyy paljon tahattomia ja ehkä myös tahallisia väärinkäsityksiä. Sitä kutsutaan välillä maastapoistumisveroksi ja synnytetään mielikuvaa, että tällä yritettäisiin estää ihmisten liikkuvuus tai että tällaisen veron pohtiminen on merkki siitä, että Suomen verotus on muuttunut kestämättömäksi. Näin ei ole.
Arvonnousuvero ei tietenkään estäisi kenenkään muuttoa pois Suomesta eikä kyse olisi myöskään mistään muuttamiseen liittyvästä lisäverosta. Tarkoitus olisi vain vähentää muuttamisella tavoiteltua verohyötyä verottamalla Suomessa asumisaikana kertyneen varallisuuden arvonnousua myös siinä tilanteessa, että omaisuutta realisoidaan vasta muuton jälkeen. Veroa ei välttämättä perittäisi muuttohetkellä, vaan vasta sitten kun omaisuutta muuton jälkeen realisoidaan.
Arvonnousuvero ei myöskään varsinaisesti liity siihen, että Suomi on verrattain korkean verotuksen hyvinvointivaltio. VM:n selvityksen mukaan valtaosassa verrokkimaista on arvonnnousuvero tai vastaava järjestely, joka laajentaa verovelvollisuutta myös maastamuuton jälkeen. Tämän tyyppisiä veroja on käytössä muiden pohjoismaiden lisäksi esimerkiksi Yhdysvalloissa, Saksassa, Itävallassa, Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Arvonnousuveron toteuttaminen ei siis suinkaan tekisi Suomesta kummajaista, vaan pikemminkin tällaisen veron puute asemoi meidät harvalukuisempaan maajoukkoon Sveitsin ja muutaman muun maan rinnalle.
Veron täsmälliset vaikutukset riippuvat toteutustavasta, mutta lähtökohtaisesti se kohdistuisi vuosittain harvalukuiseen joukkoon varakkaita ihmisiä. Verolla voisi silti olla myös fiskaalista merkitystä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan sen verotuotto olisi jopa 50 miljoonaa euroa vuodessa.
Veropohjan tiivistämisessä kyse ei kuitenkaan ole pelkästään verotuottojen lisäämisestä, vaan myös oikeudenmukaisuudesta. Jos harvalukuiset varakkaat ihmiset tai suvut voivat vältellä veroja sopivasti ajoitetuilla muutoilla pois Suomesta, niin se syö koko verojärjestelmän legitimiteettiä. Ei tunnu reilulta joutua itse maksamaan veroja, jos tietää että toiset välttävät samat verot.
Valtiovarainministeriön selvityksessä listattiin useita syitä, jotka puoltavat veron toteuttamista. Vero ehkäisisi verovälttelyä, vähentäisi haitallista verokilpailua, edistäisi verovelvollisten välistä oikeudenmukaisuutta ja turvaisi Suomen veropohjaa. Nämä syyt vahvasti puoltavat veron toteuttamista.
Selvityksessä nostettiin esiin myös arvonnousunveroon liittyviä haittoja, mutta ne ovat pitkälti sellaisia, joihin voidaan vaikuttaa valitsemalla sopiva sääntelymalli. Mitään ylitsepääsemätöntä estettä veron säätämiselle ei ole. Selvityksen mukaan vastaava vero on jo nyt käytössä merkittävässä osassa EU-jäsenvaltioita.
Selvityksessä oli omituinen väite, että arvonnousuvero haittaisi Suomen kilpailukykyä. Näin ei ole, koska vero ei kohdistu erityisesti Suomeen tehtäviin investointeihin. Selvityksessä ei itseasiassa esitetä mitään mekanismia, jolla vero heikentäisi kilpailukykyä, vaan todetaan vain, että veroa ”voidaan kritisoida sen mahdollisilla haitallisilla vaikutuksilla kilpailukykyyn”. Kaikenlaista kritiikkiä voidaan tietysti esittää, mutta en keksi mitään mekanismia, jolla Suomen kilpailukyky heikkenisi sen takia, että ottaisimme käyttöön samankaltaisen verosääntelyn kuin valtaosassa verrokkimaita on jo.
Uudet verot herättävät aina myös vastustusta, mutta joskus uusi vero on paras keino estää olemassa olevien verojen välttelyä. Mitä helpompaa verojen välttely on, sitä suurempi rahoitusvastuu jää niille, jotka eivät lähde verokikkailuun. Sen takia veropohjan tiivistäminen arvonnousuverolla ei ainoastaan vahvista julkista taloutta, vaan myös lisää verotuksen oikeudenmukaisuutta.
