Ikärakenne sotkee työllisyysvertailuja – Heikko työllisyysaste selittyy osin väestön ikääntymisellä
Ikääntymisestä puhutaan paljon, mutta silti sen dramaattinen merkitys työmarkkinoihin unohtuu helposti. Suomen työllisyysaste on yhä kansainvälisessä vertailussa korkea, mutta se on alhaisempi kuin mitä se oli 1980-luvun lopussa. Osaltaan tätä selittää kuitenkin ikääntyminen.
Menneiden vuosien korkeita työllisyyslukuja tuki suotuisa ikärakenne. Aiempiin vuosikymmeniin verrattuna heikko työllisyysaste selittyy osin väestön ikääntymisellä. Vanhempien ikäluokkien työllisyys on alhaisempi kuin keski-ikäisillä, joten keskimääräinen työllisyysaste alenee ikääntyneiden osuuden kasvaessa, vaikka kunkin ikäryhmän työllisyys säilyisi ennallaan.
Esimerkiksi 15-74 vuotiaiden työllisyysaste oli 1980-luvun lopulla vielä 67 %, kun se on nyt vain 61 %. Tämä romahdus johtuu kuitenkin pääosin ikärakenteen muutoksesta. Ikärakenteen muutoksesta puhdistetun työllisyysasteen saa laskemalla mitä työllisyysaste olisi kunakin vuonna, jos kaikki ikäluokat olisivat yhtä isoja. Tämä ikärakenteen muutoksesta puhdistettu työllisyysaste on nyt käytännössä samalla tasolla kuin 1980-luvun lopulla. Huolestuttava työllisyysasteen romahdus saadaan siis katoamaan pienellä tilastonäpräyksellä.
Kuva on samansuuntainen, joskin vähän vähemmän dramaattinen, kun katsotaan 15-64 vuotiaiden ikäryhmää. Tämä on se työllisyysaste jota Suomessa seurataan eniten. Tämän porukan kohdalla todellinen työllisyysaste on laskenut 1980-luvun lopun 74 prosentista nykyiseen 70 prosenttiin. Ikärakenteen muutoksista puhdistettu työllisyysasteen odote on kuitenkin nyt samalla 71 prosentin tasolla kuin se oli 1980-luvun lopussa.
Ikärakenteen muutoksesta puhdistettu työllisyysaste on siis käytännössä tilastohistorian parhaalla tasolla. Tämä on samaan aikaan huojentavaa ja huolestuttavaa.
On huojentavaa, että Suomen työmarkkinat toimivat kokonaisuutena yhtä hyvin kuin aiemminkin. Ei siis ole tapahtunut mitään dramaattista muutosta joka heikentäisi työmarkkinoiden toimintaa 1980-luvun loppuun verrattuna. Joidenkin ikäryhmien työllisyys on heikentynyt samalla kun toisten työllisyys on noussut, mutta keskimäärin ikäryhmien työllisyys on siis samalla tasolla.
Tämä on samaan aikaan huolestuttavaa, koska intuitiivisesti olisi helpompaa saavuttaa aiempi ennätys kuin kurottaa täysin uusiin sfääreihin. Julkisen talouden kestävyyden turvaavaan työllisyysasteeseen ei siis riitäkään se, että saavutetaan sama ikäryhmittäinen työllisyys kuin 1989.
Ikärakenteen muutos siis isolta osalta selittää miksi työllisyysaste on nyt alhaisempi kuin 1980-luvun lopussa. Tämä tilastollinen selitys ei kuitenkaan auta julkisen talouden haasteissa eikä tuo yhdellekään työttömälle hänen kovasti kaipaamaansa työpaikkaa. On selvää, että työllisyyttä vahvistavaa politiikkaa tarvitaan yhä. Tarvitsemme perhevapaauudistusta, oppivelvollisuuden pidennystä, paremmin kohdennettua aikuiskoulutusta, tehokkaampaa maahanmuuttajien kotouttamista, jatkuvaa kilpailukyvystä huolehtimista, sosiaaliturvan uudistamista, työkykyä tukevaa alkoholipolitiikkaa ja montaa muuta hyvää asiaa.
Laskelmiin liittyviä teknisiä huomautuksia
Tämä ikävakioitu työllisyysaste on laskettu ottamalla keskiarvo kunkin ikäluokan työllisyysasteesta. Keskiarvo kertoo mitä työllisyysaste olisi jos kukin ikäluokka olisi yhtä iso. Tämä ei mene aivan täsmällisen oikein, koska kuolleisuuden takia vanhemmat ikäluokat ovat luonnostaan pienempiä, mutta ei takerruta kuoleman kaltaisiin ikäviin yksityiskohtiin. En usko tämän yksinkertaistamisen dramaattisesti vaikuttavan tuloksiin.
Tein laskelman Tilastokeskuksen 5-v ikäjaottelun mukaan. Tulos olisi hiukan eri, mutta uskoakseni laajalti samansuuntainen jos laskisi 1-v ikäjaotellun datan pohjalta. Sellaista minulla ei nyt kuitenkaan ollut.
Vuoden 2018 osalta ikäryhmittäisiä tietoja ei ole vielä valmiina, niin tein sellaisen rohkean oletuksen, että 2017 ja 2018 huhtikuun välillä ikäryhmien keskimääräinen työllisyys kehittyy samalla tavalla kuin 15-64 vuotiaiden työllisyysasteen trendi.
Ilkka Kaukoranta, Twitter @ikaukora
Kirjoittaja on SAK:n pääekonomisti
