Ihmisoikeusloukkaukset ja orjatyö valitettavan yleisiä – Suomi tarvitsee yritysvastuulain
Suomi tarvitsee ihmisoikeudet huomioivan yritysvastuulain, joka velvoittaa yrityksiä selvittämään, tapahtuuko yrityksen toiminnan vaikutuksesta ihmisoikeusrikoksia, sekä vähentämään ja korjaamaan näitä vaikutuksia.
Yritysvastuulain säätäminen seuraavalla hallituskaudella on myös tänään alkaneen #ykkösketjuun-kampanjan vaatimuksena. Osallistumme kampanjaan yhdessä yli 70 yrityksen, kansalaisjärjestön ja ammattiliiton kanssa.
Nykyinen kuluttamisen ja kaupanteonmalli nojaa edullisimpien kustannusten markkinoihin ja globaaleihin hankintaketjuihin, mikä tarkoittaa aivan liian usein sitä, että monikansallisissa yhtiöissä tai niiden alihankintaketjuyrityksissä ei ole tarjolla kunnon työtä työntekijöille. Räikeiden lapsi- ja orjatyötapausten lisäksi työntekijöiden oikeuksien loukkaukset ovat edelleen yleisiä.
Ihmisoikeusrikkomusten yleisyyden vuoksi monet ihmisoikeusperiaatteita noudattavat yritykset eivät saa vastuullisuudesta ja hankintojensa läpinäkyvyydestä ansaitsemaansa kilpailuetua. Kansainvälinen ja kansallinen normisto antaa edelleen liian hyvät mahdollisuudet ihmisoikeus-ja ympäristörikkomuksia tekeville yrityksille pärjätä hyvin globaalissa kilpailussa.
Yritykset osallistuvat usein joko suoraan tai välillisesti ihmisten hyväksikäyttöön ja ihmisoikeusrikkomuksiin, vaikka valtiot ovat sopineet muun muassa ihmisoikeuksia koskevasta peruskirjasta sekä YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavista periaatteista.
EU-tasoisen yritysvastuulain edistämisen pitäisikin olla myös yksi Suomen EU- puheenjohtajakauden tärkeimpiä painotuksia.
Millainen lain pitäisi olla?
Ihmisoikeusrikkomuksia tapahtuu usein sellaisissa maissa, joissa on heikko oikeusjärjestelmä ja epäilyksiä itsenäisen oikeuslaitoksen olemassaolosta. Kansallisella lainsäädännöllä voisi yritysten oikeudellisen vastuun vahvistamisen lisäksi parantaa uhrien oikeussuojaa ja ennaltaehkäistä yritystoiminnasta aiheutuvia kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia.
Lain yleisten periaatteiden tulee koskea mahdollisimman laajasti Suomessa toimivia erikokoisia ja eri alan yrityksiä. Lain pitää kattaa myös yrityksen koko arvoketju eli tytäryhtiöt, alihankkijat sekä palveluntarjoajat.
Lain pohjana on oltava YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden määrittely ihmisoikeuksia koskevista huolellisuusvelvoitteista. YK:n periaatteiden mukaan yrityksillä on velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia myös silloin, kun valtiot epäonnistuvat omassa suojeluvelvoitteessaan.
Lain pitäisi sisältää lisäksi vähintäänkin kaikki ihmisoikeuksia koskevassa peruskirjassa mainitut ihmisoikeudet sekä kansainvälisen työjärjestö ILO:n julistuksessa mainitut työelämän perusperiaatteet ja -oikeudet, koska ne edistävät ja turvaavat työntekijöiden oikeuksia. Yritysten pitäisi varmistaa, ettei niiden kanssa yhteistyötä tekevissä yrityksissä ole pakko- ja lapsityötä eikä rajoiteta työntekijöiden yhdistymisvapautta tai kollektiivista neuvotteluoikeutta eikä toimita syrjivästi.
SAK: Yritysten tiedotettava vaikutuksista ay-liikkeelle
SAK:n mielestä lakiin olisi hyvä saada kirjaus myös oikeudesta sopia itsenäisesti luottamushenkilöistä ja sen pitäisi huomioida kaiken tyyppiset työsuhteet. Työntekijöiden oikeus rajat ylittäviin toimiin sekä sosiaalidialogiin olisi hyvä turvata myös laissa.
Yritysvastuulakiin on lisäksi kirjattava yrityksille velvollisuus tiedottaa ihmisoikeusvaikutuksista ja niiden korjaamisesta sidosryhmille, kuten esimerkiksi palkansaajaliikkeelle.
Yksi mahdollinen keino vahvistaa lain toteutumista olisi säätää yrityksille vahingonkorvausvastuu, mikäli yritys laiminlöisi ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteensa.
Toimintaperiaatteiltaan samantyyppinen yritysvastuulaki on jo säädetty Ranskassa ja hyväksytty Sveitsin parlamentin alahuoneessa. Lakialoitteen eteneminen useassa EU:n jäsenvaltiossa lisäisikin todennäköisyyttä siitä, että komissio käynnistää valmistelun yritysten ihmisoikeusvastuun syventämiseksi komission kauppapoliittisen strategian mukaisesti.
Yritystoiminnalla ja kansainvälisellä kaupalla on suuri merkitys ihmisoikeuksien toteutumisessa – viedään viesti yhdessä päättäjille. Tulethan siis mukaan #ykkösketjuun? Allekirjoita vetoomus täällä.
Pia Björkbacka
Twitter @PiaBjorkbacka
