Hallituksen sakset iskevät leipomotyöntekijöiden palkkoihin
Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että leipomotyölaki kumotaan 1.3.2025 alkaen vanhentuneena.
Leipomotyölaissa laissa säädetään nykyisin, että kello 22:n ja 6:n välisenä aikana tehdystä työstä on työntekijälle maksettava vähintään 100 prosentilla korotettu palkka.
Käytännössä lain kumoaminen aiheuttaa osalle alan työntekijöistä merkittävän ansiotason laskun. Esimerkiksi Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n mukaan käytännössä kolmasosa leipomoalalla tehtävästä työajasta on leipomotyölain kirjauksen mukaisen 100 prosentin korvauksen piirissä. Kolmivuorotyössä yötyökorvauksena maksetun lisän suuruus on ollut keskimäärin arviolta 740–825 euroa kuukaudessa eli noin 8 900–9 900 euroa vuodessa.
Tämän lisäksi myös osa kaksivuorotyöläisten tunneista sijoittuu leipomotyölain mukaisen yötyön ajalle, jolloin 100 prosentin korvaus maksetaan lakiin perustuen. SEL on arvioinut, että pääsääntöisesti kaksivuorotyötä tekevälle yötyölisän osuus on noin 10–30 prosenttia palkasta, mikä euromääräisesti tarkoittaa noin 230–690 euroa kuukaudessa ja noin 2 760–8 290 euroa vuodessa.
Koska laki ollaan kumoamassa ilman minkäänlaista siirtymäaikaa, vaikutukset työntekijöille voivat olla kohtuuttomia.
Hallituksen aloitteesta kumottava säännös on ollut voimassa työntekijöiden suojelunäkökohtien vuoksi. Yötyötä voidaan pitää yhtenä keskeisenä vakavia terveysriskejä aiheuttavana työympäristön riskitekijänä. Yötyössä terveyshaittoja aiheuttaa erityisesti se, että ihmisen luontainen vuorokausirytmi häiriintyy. Yötyön tekemisen terveyshaittoja aiheuttaa myös univaje.
Lain kumoamisen todennäköinen vaikutus on se, että jatkossa työnantajat pyrkivät teettämään yötyötä entistä enemmän. Jos tämä todennäköinen vaikutus toteutuu, yötyön terveyshaitat tulevat lisääntymään leipomotyöntekijöiden keskuudessa.
Kuten edellä totesin, terveyshaittojen lisäksi lain kumoaminen aiheuttaa osalle alan työntekijöistä merkittävän ansiotason laskun. Koska laki ollaan kumoamassa ilman minkäänlaista siirtymäaikaa, vaikutukset työntekijöille voivat olla kohtuuttomia.
Nopea aikataulu tarkoittaa sitä, että työntekijöillä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta varautua tilanteeseen ennakolta. Huomionarvoista on mainita, että muutokset eivät kohdistu yksin työntekijöihin vaan myös heidän perheisiinsä ja etenkin heidän huollettaviin lapsiinsa.
